Nämä vienanpuoliset loitsut tuntuvat myöhäisiltä kokoonpanoilta. Kihokivi muistuttaa Kipukiveä, josta myös joen keskellä oleva vääntiällä reiälliseksi puhkaistava kivi on johtunut. Kuohujen kokoamisessa kourin ja käsivarsin on jäljitelty Maarian vaatteenhelmojen kokoamista. Penkereitten pieksäminen kultaisella kurikalla on muunnos perkeleitten pieksämisestä Ukon kultaisella kurikalla.
Välistä Verensulkusanoissa pyhän Neitsyen asemesta kutsutaan "impi virran viertehestä" mätästä tukkeeksi kantamaan.
Myös karjanpaimeneksi, samoin kuin Neitsyt Maaria, pannaan joskus:
Kosken tyttö, kuohu-neiti,[80]
kosken korvalla olija.
Kuohuneiti ilmaantuu kerran muodossa Kuohutar, "korea neito", joka Neitsyt Maarian tavoin:
Käyä käpäelevi
luuvihko kainalossa.
Onpa siitä melastakin, jota Maarialta koskenlaskija rukoilee, muodostettu Melutar "mielivaimo". Tämä ei kuitenkaan esiinny koskenhaltijana, kuten Kalevalassa (UK 40: 71), jossa nimellä on muoto Melatar, vaan lemmenkaitsijana, samoin kuin Gananderin mainitsema Sukkamieli.
A. Melutar mielivaimo ota mieluisa melasi, mesi keitä, mieli käännä![81] B. Sukka mieli mielen kääntäjä, mesilläs tuon mieli haudo, haudo mieli mielettömän!
Sukkamielen selittää Ganander synnyttäneen eripuraisuutta aviopuolisojen välillä, niin että mies piti mustia sukkia; häntä pyydettiin nurjat mielet sovittamaan. Sukkamieli, alkuperäisesti siukka (ruots. sjuk) mieli, 'mielisairaus', tuskin kuitenkaan tarvinnee käsittää taudinhaltiaksi, joka omat pahansa parantaisi. "Sukka mieli mielen kääntäjä" voidaan lukea "sukkamieli-mielen kääntäjä" tai "sukkamielen kääntäjä", joka samoin kuin Melutar saattaa tarkoittaa lemmenasioissa alati avuksi kutsuttua Neitsyt Maariaa.
Niiden lukuisten runokohtien lisäksi, joissa Neitsyt Maarian ominaisnimi esiintyy, todistavat hänen mainesanoistaan, toiminnoistaan, esineistään ja olinpaikoistaan muodostetut nimitykset, mikä valta-asema hänellä on ollut suomalaisienkin ajatus- ja tunne-elämässä katolisella ajalla. Eivätkä tähän asti esitettyihin vielä läheskään rajoitu Maarian kuvannolliset nimitykset runoissa. Hänen sijaisillaan kiputytöllä ja ututytöllä olemme tavanneet kertosanan Tuonen neito, joka itsekseenkin voi Neitsyt Maariaa edustaa. Mutta tätä ja tämänkaltaisia Maarian nimityksiä tajutaksemme on meidän ryhdyttävä tarkastamaan pahamerkityksisiä nimiä runoissamme.