Mutta varsinainen rukous, jossa ruven eli paiseen haltian parantavaa toimintaa kuvaillaan, on saanut vaikutusta pyhään Blasiukseen kohdistetusta Kaulakuvun luvusta.
Ruskea rupinen neitsy, paha paisetten emue, rupi suussasi suloa, keitä märkä kielelläsi: punoo nuoroa punaista vasemalla polvellahan.
Niinikään Riidenluvussa joskus riiden eukko ilmaantuu taudin synnyttäjänä ja samassakin toisinnossa riiden poika puhuteltuna tautina. Taas parantamaan pyydetty riiden tytti saa kertosanakseen, samoin kuin Kiputyttö, Tuonen neidon; Neitsyt Maarian apuun jouduttamista muistuttaa rukouksen muoto:
Tule tunnilla samalla
tekemähän terveyttä!
Kapeen eli Maarian päästämän kuun peittäjänä Ganander mainitsee kuumeen.
Kuume ennen kuun kehitti, kave kuun kehästä päästi, riihen rautaisen sisästä — (oli peittänyt kuun r. riiheen).
Tähän on verrattava Agricolan Rahkoi, joka "kuun mustaksi jakoi". Suomen lappalaisillakin on Mano-Rakko ('kuun Rahko') tavattu. He kertovat Rakko nimisen varkaan menneen tervaamaan kuuta, ettei sen valo häntä ilmaisisi, mutta sinne jääneen kiinni. Kuussa hänet vieläkin voidaan nähdä tervapytty kädessä ja tervasuti toisessa. Pohjois-Pohjanmaalla muistellaan kuuntervaajan olleen yöllisellä kosintaretkellä ja nimeltään Rahkonen. Etelä-Pohjanmaalla sanotaan, kun kuun toinen reuna pimenee, Rahko-Matin sitä tervaavan.
Tarina kuun tervaamisesta on kuitenkin myöhemmin sekaantunut alkuperäisempään taruun. Rahko merkitsee rohtumaa, jonka, samoinkuin kuumeen, kuvailtiin aikaansaaneen kuun mustumisen tai peittymisen.[82]
Tautiolentoihin on lisäksi luettava naimakiihkon haltia kirki.
A. Nouse kirki, nouse kärki! B. Kirin nitti, kirin nätti. G. Kiren ukko, kiren eukko, nosta kirki Kiimasuolta, häkärä Häjynlahelta! D. Kären ukko, kären eukko! E. Kun ei naitu mennä vuonna, kihlattu kerin kesänä, kerin tyttö, kerin eukko, kerin entinen emäntä, pane kuuna paistamahan tähtenä kumottamahan!