A. Turkanen tulen kipuna.
B. Tuomi luona Turkamoisen.
Edda-laulujen jättiläisen nimitykset thurs ja troll, joissa pahojen olentojen syntyminen ukkosjumalan kuvitelluista vastustajista selvästi ilmenee, ovat olleet suomalaisillekin runolaulajille hyvin tunnettuja.
Edellinen tavataan sekä yhdistyksissä Ikiturso ja Meritursas että itsenäisenä sanana muodoissa tursa, tursas ja turso. Esim. käärmeelle loitsitaan:
Itse Tursa turpukohon, panijainen paisukohon!
Jälkimäinen, jolla muinaisruotsissa on muoto troll eli trull ja jättiläisen, kääpiön ynnä pahan naisen merkitys, on suomenkieleen kahdesti lainattu. Myöhempi trulli eli rulli, joksi nimitetään noidanhenkeä, tavataan harvoin loitsuissa:
Jumala varjelkoon trullia ja trullien ampumisia!
Vanhempi muodostus turilas on, paitsi puhekielessä hyönteisen nimityksenä, runokielessä säilynyt sekä yhdistyksissä Väkiturilas ja Ikuturilas että eriksensä, jolloin sillä voi olla kertosanana Tursas.
A. Musta mies Väkiturilas, sepä kiikutti kiveä. B. Ikäinen Ikuturilas, isä vanhan Väinämöisen. C. Ikuinen Ikuturilas — päästi kuun — päivän — D. Tuli yksi mies Turilas, tuli Tursas paitulainen.
Turilaan johdannainen on Puunsynnyssä pahana olentona esiintyvä Turilainen.
Turilaisen tuuvittama,
Karilaisen kasvattama.