Turilaisen kertosanana käytetty Karilainen johtuu yli-ikäistä ihmistä, siis miltei vainajaa, merkitsevästä karilas sanasta, joka on germanilainen laina.[83] Tämä mainitaan usein, etenkin Voiteenluvussa pahan herhiläisen maasta kaivajana.
Karilainen kaita poika kaivoi maata kannallahan. varpahallahan vatusti. Herhiläinen maasta nousi Karilaisen kannan tiestä, (Samoin sitten mehiläinen.)
Hyvän mehiläisen esiin kaivaminen herhiläisen lisäksi tai sijalle on harvinaista ja poikkeavaa alkuperäisestä ajatuksesta, joka esitetään suorasanaisenakin tarinana. Pyytäessään Jumalalta maata paholainen sai vihdoin seipäänreiän alan, josta alkoi purkaa itikoita, kärpäsiä, paarmoja ynnä muita pahoja hyönteisiä; muutamissa toisinnoissa mainitaan myös ampiaiset, jopa mehiläiset. Estääkseen niitä maailmaa täyttämästä Jumala tai pyhä Pietari pisti tulisen kekäleen reikään tulpaksi, josta syystä ne pelkäävät savua ja alkavat hävitä Pietarin päivältä.
Eräässä Ampiaisenluvussa mainitaan Karilaisen esiin kaivamina monikolliset kärpäset ynnä muut "ilman linnut".
Karilainen mies kavala kaivoi maata kantapäällä. — Tuosta kärpäset sikisi, ilman linnut lentämähän.
Tilapäisiä muunnoksia Karilaisesta ovat Arilainen, Karulainen (vrt. karu, "paholainen"), Karjalainen ja Karhalainen. Viimeksimainittu, johon ilmeisesti on vaikuttanut sana herhiläinen, tavataan lappalaisen yhteydessä.[84]
Laskihen on Lapinmaalta
Lappalainen laiha poika,
hän on etsi Karhalaisen.
Karhalainen kaita poika —
Karilaisen käyttöä paholaisen nimityksenä valaisee myös Ähkyn manaaminen "Karilaisen kalliohon".
Maata kaivavan Karilaisen asemella esiintyy kerran naispuolinen Karehetar. Karilaiseen yhdistettävä lienee myös (Hiiden) hirven kertosanana ilmaantuva Karin poika.
Missä hirvi synnytelty,
Karin poika kasvateltu?