Vielä mainittakoon para haltiasta johdettava pahamerkityksisen Paratar säkeessä: "pajupuu on Parattaren", jollei tämä ole alkusoinnun aiheuttama muunnos Pirutarta.
Raha_paran_ myöhemmällä nimityksellä Piritys, joka johtuu latinalaisesta spiritus, 'henki', on alunpitäen ollut paha merkitysvivahdus.
Viimeksi on tarkastettava nimitys Ajattara, jonka yhteyteen on asetettu myös sana hattara. Ajattaro tavataan Jusleniuksen sanakirjassa pahaa noita-akkaa ja metsän peikkoa sekä Gananderin sanakirjan käsikirjoituksessa painajaista merkitsevänä.
Vuoden 1758 raamatunkäännöksessä se kerran esiintyy vastaamassa heprealaista sanaa, mikä toisissa paikoissa on suomennettu liekkiöksi: "Ei pidä Ajattaroille uhrattaman".
Ajattaran selittää Lencqvist olleen samanlaisen pahan metsänhaltian kuin liekkiön, mutta naispuolisen: se oli peloittava, nopea ja ihmisiä eksyttävä.
Castrén, joka on sille tekaissut normaalimuodon Ajatar, minkä johtaa sanasta ajaa, sanoo, ettei sitä hänen tietääkseen runoissa milloinkaan mainita.
Myöhemmin on Setälä sen osoittanut länsisuomalaisessa Käärmeen-synnyn säkeessä:
Aattaran aidan vitsas.
Runomitta edellyttää, että Aattaran alkuosa aat- on ollut kaksitavuinen ja luettava Ajattaran. Tämän sanan edelleen normalisoimista Castrénin tavoin: Ajatar, Ajattaren, ei kuitenkaan sovi ajatella, koska länsi-Suomessa ei -tar päätteisiä nimiä tunneta. J. Mikkola on Ajattaran johtanut liettualaisesta aitwarash 'painajainen, kratti, virvatuli'.
Ajattaran eli aattaran muodoista ovat mainitun säkeen eteläsavolaiset toisintelut ilmeisiä kansanjohdannaisia: Attalaisen, hattara[n], Ajolaisen, Aholaisen ja Aholahen. Attalaisen, jonka kertosäkeen Syöjätär osoittaa, naispuoliseksi käsitetyn, selittävät Lönnrotin sanakirjan aatta, "huono nainen", sekä sen johdannaiset: aattamainen ja Aattala. Pahan naisen merkitys on myös hattaran tuntemattoman Ajattaran sijalle saattanut: tässä tapauksessa on lopputavuun r:n säilyminen huomattava. Alkuosa Ajattaraa on Ajolaisen tallentama, jota muodostaessa on nähtävästi ajateltu ajavaa painajaista. Aholaisen tekee ymmärrettäväksi rinnakkaissäkeen paholainen, joka joskus on sen sijallekin tunkeutunut aidan vitsaksen omistajaksi. Aholaisesta vääntynyt on Aholahen, jonka kertosana Lemettilän on niinikään edempänä mainittavasta Lemmettärestä, naispuolisesta Lemmosta, paikallistunut muunnos.