Mainittu Kanelia esiintyy Käärmeenluvuissa vielä lyhennetyssä Kaneeli l. Kaneli muodossa.
A. Onkos kyy Kamelin poika?
B. Jouhikyy Kanelin poika.
Tämä Kanelin poika on kyy sanan äänteellisestä vaikutuksesta tilapäisesti muuntunut Kunelin pojaksi, mutta tavallisemmin on se vääntynyt kamelin pojaksi.
A. O hykki kamelin poika!
B. Kimeli kamelin poika.
Enimmäkseen vääntyneissä muodoissa esiintyvä paholaisen nimitys on myös Kilka. Painajaisen sanoissa luetaan:
Jauhan Kilkoa kivellä,
Paaella pahoa miestä.
Kiven synnyssä kuvaillaan kiven isäksi Kilkaa ja emoksi maata eli mantua.
A. Kivi Kilja[n], Lemmen (< Lemmon) poika.
B. Kivi on Kilka, maan munanen.
C. Maa äitis, kivi nimes!
Alkuperäiseksi oletettavasta säkeenmuodosta: "Kivi Kiljan, mannun poika", on yhtäläistymisen kautta kehittynyt: "Kivi Kimman, Mamman eli Kimmo[n], Mammon poika",[90] ja siitä joko "Mimmon, Mammon tai Kimman, Kamman eli Kimmon, Kammon poika". Edellisestä sanasta loppu-n:n poisjäädessä on säe viimein saanut muodon: "Kivi Kimmo Kammon poika", ikäänkuin edellinen olisi kivenhaltian ja jälkimäinen sen isän nimi.[91]
Joskus on kertosäkeeksi lisätty: "Kimmas hattaran (s.o. Kimmahattaren) tekemä". Myös tavataan "Kimmottaren kiiskenruoto" kertona säkeelle "Mammottaren maanmunanen."