Tästä taas on johdettu personallinen Hittolainen, jonka kerrotaan tuovan jäniksiä lankaan, vaikka se olisi viritetty tallin parvelle. Samoin runoissa rukoillaan Hiittä tuomaan jäniksiä pyytäjälle:
A. Tuopas Hiisi vuohiasi,
Juutas jukkokaulojasi!
B. Tuo Hiisi hirviäsi,
Perkele jäniksiäsi!
Tästä voimme päättää, että myös Agricolan Hittavanin, joka "toi jänikset pensaasta", on Hiton sukua. Lähinnä "Hittavaista" muotonsa puolesta ovat Hittara ja Hittamo:
A. [Onko] Hittaroita helvetissä?
B. Hittamon pajan etehen.
Helvettiä merkitsevän hiiden kertosanana esiintyy myös vuori eli kallio.
Ota hiiestä hevonen, hepo toinen helvetistä, vuoresta valittu varsa, luukapio kalliosta!
Samoin kuin hiisi on vuori[96] vainajain olinpaikkana useimmiten saanut pahan paikan merkityksen, johon myös keskiaikainen mielikuva maan sisuksissa sijaitsevasta helvetistä on vaikuttanut.
Hiiden kera rinnastettu vuori mainitaan joskus vaskikalliona:
Hiiest' on hevosen synty, varsan vaskikalliosta.
Eläimeen mennyttä neulaa loitsitaan: