Helposti selitettävissä on myös Jäniksen luvussa ilmaantuva säe: tuopas Hiisi vuohiasi. Useissa Euroopan maissa, kuten Norjassa ja Ranskassa. Venäjällä ja Kreikassa, tarinoidaan, että vuohi on perkeleen luoma. Toisinaan mainitaan Jumalan ensin luoneen lampaan. Ajatuksen on antanut raamatullinen vertauskuva vuohista ja lampaista.
Omituisempi on pistosnuolien vetäjänä tai kyntäjänä käytetty "satasarvi" Hiitten härkä, Tuonen härkä, myös Vennon härkä "musta-kylki", "mustaposki" tai "uljamoinen". Tätä härkää vastaa skandinaavilaisessa tarussa Thorin laivaretkestä musta jättiläishärkä Himin-brjölr, 'taivaanmurtaja', jonka katkaistu pää on syöttinä Midgardin käärmettä ongittaessa. Molemmat saavat selityksensä Jobin kirjan virtahepoa tarkoittavasta Behemothista, "joka syö heiniä niinkuin härkä."
Satasarven härän kertosanana esiintyy tuhatpäinen Tursas: mainittuun Tuonen härkään on samassa säkeessä yhdistettynä Iki-Turso. Luojan laivaretkessä Ikiturso "Äijön poika", nostaa päätään merestä kaataakseen purren. Ikiturson on selitetty vastaavan Thorin laivaretkellään Hymir jättiläisen kera pyydystämää Midgardin käärmettä, joka oli yksi thurseista eli jättiläisistä ja pahan Lokin sikiö ja joka eli valtameressä kaikkea maata ympäröiden ja häntäänsä suussaan pitäen. Tämä taas johtuu keskiajalla samanlaiseksi kuvitellusta Leviathanista, mikä Jobin kirjassa Behemothin kera mainitaan ja on alkuansa tarkoittanut krokodiilia.
Mahdollisesti kuitenkin suomalaisen Ikiturson oikea vastine on itse Hymir eli Ymir, joka mainitussa Edda-tarussa nimitetään forn-jofunn, 'muinaisjät tilainen'. Skandinaavilaisissa luomistaruissa Ymir ei ole ainoastaan jättiläisten esi-isä, vaan hänen ruumiistaan on koko maapallo muodostettu. Ymirin esikuvana on ollut raamatullisen luomiskertomuksen "syvyys", jonka "kasvojen" päällä, latinalaisen käännöksen mukaan (super faciem abyssi), oli pimeys ja joka keskiajalla käsitettiin personalliseksi olennoksi, kuten senaikuisista kuvistakin voi nähdä.
Pahojen paikkojen ihmisenkaltaisista asukkaista on jo mainittu Tuonelan joen yli venettä ja lauttaa kuljettava Tuonen tyttö. Aikaisemmin on huomautettu, että tämä yksilöllinen haltiaolento on eristynyt niistä monikollisista Tuonen tyttäristä ja pojista, jotka alkuperäisempään Tuonelan käsitykseen kuuluvat, ja liittynyt myöhempään vainajain yhteisasunnoksi käsitettyyn Tuonelaan.
Uuden Kalevalan mukaan (16 r.) asuu tässä Tuonelassa nelihenkinen perhe: rautaverkkojen kutoja ukko ja rautarihmojen kehrääjä akka, joka käärme-olutta tuodessaan saa myös nimet Tuonetar "hyvä emäntä", Manalatar "vaimo vanha", sekä rautanäppi poika, joka vetää verkkoja poikki Tuonelan joesta, ynnä yli joen veneellä eli lautalla kuljettaja tyttö, myöskin Tuonetar nimeltään.
Vanhassa Kalevalassa (9 r.), samoin kuin vienanpuolisessa kansanlaulussa esiintyy yksistään Tuonen tyttö lautturina ja rautarihman kehrääjänä sekä poika rautaverkkojen kutojana. Suomen puolella tavataan Tulensynnyssä sama alkuansa Tuonelassa käyntiin kuuluva nuotan kehrääminen ja kutominen toisinaan myös akalle ja ukolle annettuna, silloin ei tosin Tuonelan, vaan samanmerkityksisen Pohjolan tai Lapin. Tuonetar, mainesanalla "hyvä emäntä", jota Castrén pitää tarkoituksellisesti ivallisena, ilmaantuu yhdessä Lönnrotin muistiinpanemassa Päivölänvirren kappaleessa oluentuojana. Nähtävästi on se tässä, samoin kuin muutamassa Karhunluvussa Tuonetar Tapion neiti, Tuomettaren vaihdosmuoto. Manalatar on Lönnrotin muodostama.
Paitsi Väinämöisen Tuonelanretkessä tavataan Tuonen tyttö soutavana eräässä inkerinpuolisessa runossa:
Tuonen tyttö mustatukka, Manalan matala neito sousi rannan, sousi toisen, — sousi kolmannen keralla, sousi miun raukan rannoilleni, onnettoman otsinnalle, kohtahan kovaosaisen. — Otti tuiskahti tupahan. lie'en luokse seisottihen, veti verhot ikkunalle. pani palttinat oville. Kuuli ohkavan olista, voivottavan vuotehesta. Petteli miun emoni, valehteli vaalijani, sanoi hän vievän vierahisin, ottavansa oljamihin. — Vei kuuksi päiväksehen, katoi hän kaikeksi iäksi.
Myös ilman venettä esiintyy Tuonen tyttö Tuonen tupaan taluttajana: