Edelleen on Vuolatar runomitan vaatimuksesta laajentunut Vuolahattareksi, niinkuin myös Vuojolaisesta supistunut Vuolainen Vuolahaiseksi.
E. Rauta poika Vuolahainen,
Vuolaisen poian poika.
F. Rauta poika Vuolahaisen,
Vuolahattaren tekemä.
Vuolahainen vuorostaan on muuntunut Vuolamoiseksi Vuolahattaren joko pysyessä paikoillaan tai yhtäläistyessä Vuolamattareksi.
G. Rauta poika Vuolamoisen,
Vuolahattaren tekemä.
H. Vesi on poika Vuolamoisen,
Vuolamattaren tekemä.
Vuolamoisesta yhä muuntunut on Vuolangoinen, mutta sen rinnalla esiintyvä Ruojuatar, jonka alkukerake on alkusoinnun vaikutuksesta vaihtunut, palautuu alkuperäisempään muotoon Vuojuatar.
Rauta poika Vuolangoisen, emä rauan Ruojuatar.[123]
Viimeksi on mainittava vanha kirjaanpano Savosta vuodelta 1687. Siinä "raudan poikana" esiintyvä Vuoliantar perustuu muotoon Vuolajatar, joka on Vuojalattaresta metateesin kautta syntynyt (vrt. pihlaja ja pihjala).
Vuojolaisen kaupin edustamaa vanhaa Visbyn kauppaa vielä aikaisempiin kauppasuhteisiin voisi viedä nimi Lemminkäinen, jos se selitys, johon T.E. Karsten ja tämän kirjoittaja toisistaan riippumatta ovat tulleet, pitää paikkansa. Siitä tavataan Viron runoissa muodot Lemmingäne, Lemingäne, Lemmingine, Lemming poega, Lemmergüne ja Lemmik sekä suomalaisissa yleisen Lemminkäisen ohella Lemmin poika, Lemikäinen ja Lemmykkäinen.
Samoin kuin myöhemmin Suomen historiassa kuuluisaksi tullut sukunimi Fleming saattaisi Le(m)minkäinen tarkoittaa flämiläistä, nykyisen Belgian ja yleensä Alankomaiden alasaksalaista asukasta. Alankomaalaisten kauppa oli viikinkiajalla Mälarin seuduilla Ruotsissa erittäin vilkasta. Suomessakin on löydetty miekkoja, joihin on kaiverrettuna ulkomaalaisen asesepän nimi. Islantilaisessa runoudessa esiintyy yhtenä miekan nimityksenä flaemingr. Samanaikuisissa venäläisissä sankarilauluissa tunnetaan valjanskij, s.o. vallonilainen, ranskalaisen merkityksessä. Saksalaiset 1100-luvulla käyttivät molempien Belgian kansallisuuksien nimityksiä flaemine ja wâleis osoittamaan hienosti sivistynyttä miestä.
Virolaisessa Taivaankappaleitten kosinnassa on Lemmingisen mainesanana herra ja kertosanana Tallermaa (s.o. Tallinnan) kuningas.