"Kutsu Ahti, kutsu Kauko,
kutsu Veitikki verevä!" —
"En tieä Ahin kotia,
enkä Kaukon kartanoa.
Veitikan elinsijoa." —
"Ahti Saarella asuvi,
Kauko niemen kainalossa,
Veitikki nenässä niemen.
Elä kutsu Lemminkäistä,
Lemminkäinen on Lieto poika."
Lemminkäisestä ne kuitenkin alkuansa eri runoihin kuuluvina ovat helposti eroitettavat. Vetrikasta eroittautuu alkuperäisemmässä inkeriläisessä kansanrunossa Kauko, Kaukamoinen eli Kaukomieli tämän surmaajana. Tilapäisesti Auto eli Auko Kauko "mies kavala" ilmaantuu Vetrikan sijalla väennukuttajana kantelensoitolla. Sortavalan puolisessa Kantelensynnyssä on kantelentekijällä nimi Kauko ja mainesana Viron (s.o. virren) seppä.
Miehennimenä Kaukamely tunnetaan Köyliöstä vuoden 1422 tienoilta. Vatjankielessä Kaukamoinen merkitsee vierasta. Luultavampaa kuitenkin on, että Kauko sanassa piilee muinainen ylimyksellinen sankarin nimitys, joka muodoltaan muistuttaa frankkien vanhempaa nimeä Chauci 'korkeat, ylimieliset' (vrt. ruotsin hög).
Lähimmässä suhteessa on Kauko Ahti sanaan, jonka kertosanana se jo inkeriläisessä Ahdin meriretkessä esiintyy. Epäselväksi runossa kuitenkin jää, onko kahta vai yhtä henkilöä tarkoitettu.
Kasvoi ennen kaksi lasta —
Siit tulivat tälle maalle —
vetäysit veljeksiksi.
Yks oli Ahti, toinen Kauko.
Mistä Ahti tuttanehen
ja Kauko havaittanehen?
Ahin suu vähältä väärä.
Kaukon leuka kallellahan.
Ahti tuntui astunnolta,
Kauko kannan pyörinnöltä.
[Ahti astui, maa yleni.
Kauko pyöri, kangas painui.]
Ahti arvattu väeksi,
Kauko kansaksi tutahan.
Ahill' oli airoa vajoa,
Kaukolla kahta soutajata. —
Ahti astui Akkalahan:
"Anna akka poikoasi
Ahin ainoan avuksi,
Kaukon kaksin soutajaksi."
Kaukamoisen runoon kuuluvissa juomingeissa mainitaan Kaukon ja
Veitikan (< Vetrikän) ohella joskus vielä Ahti läsnäolleena.
Juopui Ahti, juopui Kauko
juopui Veitikka veräjä(!)
Saarialan juomingista,
Kirjaverkolan vakoista.
Veitikka voi myös esiintyä Ahdin kertosanana.
A. Aika on Ahtia sanoa.
Veitikkiä vieretellä,
puhua pyhäistä miestä.
B. Ahin aian kääntymessä,
Veitikan veräjän suussa.
C. Veitikan veräjän suitse,
Ahin aitojen alatse.
(Tavallisemmin: perätse.)
Että Ahti on sankarin nimi, todistavat, paitsi mainitut kertosanat, sen mainesanat auvopoika ja liioin voipa. Tähän nimeen liittyy myös paikanmääre: "Armas Ahti Saarelainen", (vrt. Ahti Saarella asuvi). Että Saarelaisella on tarkoitettu Saaren hallitsijaa, osoittaa Itkuntiedustelussa säilynyt säepari: