Useamman kerran Väinämöinen ja Kaleva vastaavat toisiansa, Esim.
Hammastaudinluvussa:
Kovin huusi Väinämöinen, aivan äyhki mies äkeä leuvoista pojan Kalevan, Väinämöisen hampahista.
Länsi-inkeriläinen Ison tammen runo alkaa säkeistöllä, jossa Väinämöinen, samoin kuin sen edellä käyvä sankarinimi Kalervo on käytetty Jumalan vastineena.
Jouvuin juottohon Jumalan, piiruhun pyhän Kalervon, käräjihin Väinämöisen,
Kullervon sisaren runossa neidonryöstäjä:
Ajoa karettelevi noita Väinön kankahia, ammoin raattuja ahoja. Noilla Väinön kankahilla, ammoin raatuilla ahoilla neitoset kisaelevi.
"Ammoin raatut" Väinön kankaat, vastaavat Kalevalan kankaita ja Osmon peltoa, edellyttäen vanhaa viljelystä, jonka muisto liittyy sankarin nimeen.
Kalevan ja Väinämöisen rinnastamista todistaa vielä tähtisikermän
Kalevan miekan toisintonimi Väinämöisen miekka eli viikate.
Untamalan kirkon luoksi pystytettyä kiveä sanotaan Kalevan pojan tai
Väinämöisen heittämäksi viikatteen tikuksi.
Väinämöisestä niittäjänä on etelä-Hämeessä kerrottu yhtäläinen tarina kuin muualla Kalevanpojasta.
Väinämöisen ja Riion pojan yhdistää toisiinsa Riianseulan nimittäminen myös Väinämöisen virsuiksi.