Väinän tyttö väljä — vettä vänkille vetäise yheksästä lähtehestä!

Vellamon neidon onginnassa pyydystetty Väinän eli Väinön tytär eli tyttö, myös Ahdin lapseksi ja Vellamon (< Vetramon?) neidiksi nimitetty, sanotaan asuvan siellä, missä on Vuojola eli Vuojela.

"Sano Untamo unesi, Väinän tyttönen makuusi! missä Vuojola elävi, Väinän tyttäret asuvat?" — "Tuolla j.n.e. Selässä meren sinisen, kirjavan kiven sisässä, siellä Vuojela elävi."

Väinän ja Vuojelan suhde tulee edempänä puheeksi. Tässä riittää sen mahdollisuuden lukuunottaminen, että kaukaisen merensaaren neitonen voitiin käsittää jonkinlaiseksi merenneitoseksi. Vastaavassa virolaisessa runossa kalana pyydystetty sanoo olevansa meren neitonen ja saa kertosanakseen kalamiesten kaponen. Setukaisten kosintarunoissa ilmaantuva Väinä eli Väänä tütär on selvästi maantieteellinen nimitys Väinäjoen naispuolisesta asukkaasta. Sen rinnalla mainitaan Kuiva eli Koiva (Väinän sivujoki, saks. Aa), Narva ja Riia tütär ynnä mere tütär, joka tässä yhteydessä on merenrannan tyttäreksi käsitettävä; tarullinen Mana tütär on harvinainen ja tilapäinen lisäkerto.

Samoin kuin Väinän tytär on myös Väinän eli Väinön poika voitu käsittää vedenhaltiaksi, jopa suuremmalla syyllä, koska se yleisesti esiintyy puhuteltuna Vedenluvussa. Oikean asianlaidan selville saamiseksi on täytymys tämän luvun alkusäkeitä aivan yksityiskohtaisesti tarkastaa. Paraiten säilyneinä ne ovat Pohjanmaalla.

A. Väsi vita(!) Väinän poika!
Väinästä sinun väkensi,
Väinähän sinä vähenet.
B. Vesi viita Väinön poika,
siniviittasen sikiä!
Kyllä mä sukusi tieän.
C. Vesi viitto Väitön poika
Sinervättären sikiä!
Vesi Jortanin joesta.
D. Vesi viitta Väitän poika
Vesiviittasen sikiö!
E. Vesivitta vaaran poika,
vuoen vuoressa maannut
kauan kalliossa levännyt,
joen Jortanin sivulla
Eevan, Aatamin eessä!
F. Siniviitta vaavan poika,
Siniviitalan sikiö!

Myös Vienan läänissä on niitä monta toisintoa.

G. Vesi viitta Väinön poika.
Hiitosen vihasikiö!
Söit suot, söit somerot.
H. Vesi viitta Vainon poika!
Söit vettä Kalervon poika.
I. Vesi viitto Vaiton poika!
Söit kivet, apoit somerot.
J. Vesi viitta Vaitan poika
suo viitta Kalevan poika!
Viikon vuoressa makasit —
söit kivet, tapoit someret
vettä synnytellessäsi.
Vesi kirposi kivestä.
K. Vesi viitta Väinön poika,
Suoviitta Kalevan poika!
Vuorest' on sinun sukusi.
Tämä on vesi Juortanista.
L. Vesi viitto Väijön poika,
Luo viitto pojan Kaleva!
Söit kivet, nielit somerot.
M. Vesi veitto vein on poika,
Suvitto Kalevan poika!
N. Vesi Hiitto Väinön poika,
Syö viitto Kalevan poika!

Suomen Karjalassa tavataan puhuttelusäkeistä ainoasti edellinen.

O. Veen tytti viitta Väinämöinen, pieni mies, mykyräparta, vein vuoresta herutti. P. Vesi Hitto Hiitten poika, vettä vänkille vetäös!