Vielä on huomattava Unnon yleinen ilmaantuminen Vennon kera samassa säkeessä.
A. Soitti Unto, soitti Vento, soitti viisi velloani. B. Ajoi Unnon kylpemähän, ajoi Vennon kylpemähän. [Kylpi Unto, kylpi Vento,] kylpi viisi velloani, seitsemän sisaruttani. Jäipä Unto kylpemättä, Unnon vasta hautomatta. Unto suuttui ja vihastui. C. Kylpi Unto saunassa, kylpi Unto, kylpi Vento, kylpi Luoja lapsinehen, Jumala perehinehen. D. Tuli tie iänikäinen — käyä Unnon, käyä Vennon, käyä Luojan lapsinehen. E. (Kalervon pidoissa): Joivat Unto, joivat Vento, moni mies, moni molotsa.
Unnosta erikseen Vento tavataan Siikasenluvun säkeessä: "Onnen ohrat, Vennon vehnät", jossa Vento on Jumalaa merkitsevän Onnen kertosanana.
Jos Jumalan kertosanana käytetyn Vennon saisi lukea sankarinnimityksien joukkoon, niin kävisi ymmärrettäväksi Jordanin joen nimittäminen Vennon lähteeksi.
A. Mistä vettä, kusta vettä, vettä Vennon lähtehestä, vettä Jortanin joesta, pyhän virran pyörtehestä. B. Vesi Vennon lähtehestä, jalan juuresta Jumalan.
Samoin olisi käsitettävä Pistosnuolen vetäjänä Tuonen härän kera vaihteleva mustakylki Vennon härkä sekä puiden kylväjän Sämpsä Pellervoisen ohella toimiva puitten kyntäjä mustaposki Vennon härkä tai Vennon härkä Uljamoinen.[144]
Setälä selittää Vennon voivan olla väännöksen Väinän sanasta. Parissa Tulenluvun säkeessä ilmestyykin Vento ja Ventolainen Väinän ja Väinämöisen sijalla.
A. Vennon väljille vesille.
B. Vyöstä vanhan Ventolaisen.
Mutta tässä ei liene tapahtunut alkuperäisen nimen vääntymistä, vaan syrjäytyminen toisen samaa merkitsevän tieltä.
Sankarin merkityksen näemme olevan ennenmainitulla sotijalon vastineella Vennon joukiolla. Tämän toisintomuoto Verran (< Vetran?) joukio houkuttelisi olettamaan, että myös Vennon eli Vennän olisi väännös alkuperäisestä Vetran muodosta. Muutamassa Lemminkäisrunossa mainitaan Ventolan veräjä sekä Kuntolan kuja, joka voisi olla alkusoinnun vaikutuksesta muuntunut Untolan kuja. Edelliseen on verrattava veitikan, s.o. Vetrikan, veräjä ynnä Vietolan (< Vetrolan?) veräjä ja jälkimäiseen Kurttolan kuja, jota samoin saattaisi ajatella muodostuneeksi Urttolan ja Utrolan kujasta. Varovaisinta kuitenkin on pitää molempia sanapareja: Vetra ja Utra sekä Vento ja Unto toisistaan erillään, ainakin niin kauan kuin jälkimäisten keskinäinen yhteys on selvittämättä.