Ville lammas poisikkainen, Ville lammas viisin tarkoin viisintarkoin, maan kavala, tiesi kuun, tiesi päivän. tiesi tähet taivahasta, meren pohjasta somerit.
Samassa inkeriläisessä Kultaneidontaonnan muodostuksessa, jossa Ismaro ilmaantuu, on Saaren maalle asettuvan sepän kertosanana usein Aartsalainen, Artsalainen, Atsarlainen, Aatsalainen eli Atsallainen. Eräs laulaja, jolta nimen merkitystä tiedusteltiin, ei voinut sitä selittää, vaan arveli sen olevan jonkun suvun tai kansan nimen.
Tuohon seppä seisattihen, asettihen Artsallainen.
Tämä nimi on jollain tavoin vääntynyt. Jos olettaisi t:n ja s:n vaihtuneen, niin kenties saattaisi Aartsalaiseen yhdistää Turunpuolisen nimen Airisto, jota vastaava ruotsalainen Erstan tavataan myös Tukholman puolella ja on selitetty Erikstadiksi. Mutta puhumattakaan siitä, että Airisto nimellä on muitakin selityksiä, on toisenlainenkin takaheitto, alkusoinnun aiheuttama, mahdollinen olettaa, nimittäin Arisalainen < Tarsalainen. Eräässä Tulensynnyn toisinnossa kerrotaan Tarsilaisen polttamisesta veneessä vanhaan pohjoismaiseen tapaan.
Tarsilainen poltettihin venehessä vaskisessa, purressa rautapohjassa; sen kypenet kylvettihin.
Ilmeisesti tämän muunnos on Tarnalainen, joka mainitaan rinnakkain Lemminkäisen kanssa.
Tapettihin Tarnalainen,
leikattihin Lemminkäinen.
Samaan ryhmään lienevät vielä luettavat suomenkarjalaisissa
Häärunoissa käytetyt nimitykset Tervulainen, Teinulainen,
Tenhulainen, Terholainen, Terheläinen eli Teikamoinen,[146] joiden
kertona on Osmolainen tai joku sen sijalle asetettu sana.
A. Mistä tiesit Terheläinen,
hyvä Osmo tien osasit?
B. Terholainen, Osmolainen.
C. Teikamoinen, Osmolainen.
D. Tenhulainen, Onnen mykrä.
E. Tervulainen, ojan rotta.[147]
F. Mistä tiesit Teinulainen,
äkkioutonen osasit?
Oletettavista sankarinnimistä on vielä mainittava suomenkarjalaisessa Kilpakosinnassa yhtenä kosijana toimiva "heleä" Hermantoinen eli Heimandroinen ynnä kosintaan lähtö "punapaula" Helmandoihin. Tähän kenties liittyy kultaa tiputtavan Kullervon Kalervon pojan kertosanoista: Hellervo heleäviitta. Äänteellinen yhtäläisyys johtaa mieleen kuuluisan goottilaiskuninkaan Hermanarikin, jonka vallanalaisia olivat monet suomensukuisetkin heimot. Siitä mahdollisesti voisi olla muistona sankarinnimitys Hermandroinen samalla tavoin kuin Kaarle Suuresta kuninkaannimitys korol' venäjänkielessä ja siitä saatu korul mainitussa virolaisessa runossa.[148]