[52] Siellä ei ole muita menojakaan noudatettu, kuin että tapettu karhu aina tuotiin tupaan.
[53] Siellä ei ole muita menojakaan noudatettu, kuin että tapettu karhu aina tuotiin tupaan. Suomessa on leikattu jänikseltäkin ensin kirsio (turpa) ja pantu sille sijalle, johon oli kuollut; myös on jäniksen korvaan pistetty kolmikanta havu.
[54] Ruotsinkielinenkin painajaisen nimitys mara on suomalaisille tunnettu, mutta etupäässä eläimiä ahdistavan merkityksessä.
[55] Vrt. vielä: "Neitonen metsän emäntä!" ilman Annikki nimeä.
[56] Eräässä Jäniksenluvussa tavataan puhuteltuna "puhas muori puhtukainen, Santa Pietarin emonen, metsän valkoinen emäntä." Kajaaninpuolisessa Kontionsynnyssä luetaan: "Niin sanovi Saaren vanhin, puhas Taaria (= pyhä Daria) puhuvi yheksältä yösijalta, sa'an taipalen takoa".
[57] Kertosäkeeksi on eksynyt: "Louhi Pohjolan emäntä" Pohjolan ja Metsolan sekaannuttua. Lönnrotin Loitsurunojen muoto Raunikko on hänen muuntamansa kertovaisessa runossa tavattavan Raunikki nimen mukaan.
[58] Ganander tuntee "suden kasvatusäitinä" myös Vaahettaren, joka pikemmin puolustaisi Kuolattaren alkuperäisyyttä jälkimäisessä syntyrunossa. Mutta ainakin alkuosassa on "paha" Kuolatar tilapäinen ja myöhempi kuin "hyvä" Nuoratar.
[59] Verrattakoon myös seuraavaa Pässinsyntyä: "Pässipä kipokaponen, tule luota katsomahan!"
[60] Tämä männikkö lienen ollut pyhän paikan jäännös; ainakaan ei siitä saanut ottaa puuta puikkoakaan, ei edes havuneulasta, vaan kaikki sai mädätä paikoilleen.
[61] Toinen nimitys Uku vakk on epäiltävä, kuten yleensä Ukko nimen esiintyminen Virossa.