[62] K.F. Karjalainen huomauttaa, että tässä voisi olla Phalloksen eli siitinelimen palvontaa, johon myös ihmisen tai elukan syntyessä vakkaan pantu uhri viittaisi.
[63] Virosta aikoinaan lainattu nimitys; miehennimenä käytetään venäläisperäistä Mihhal.
[64] Kuten Virossa lausuttuna eri tavoin kuin tavallista "isäntää" merkitsevä sana (ezänd).
[65] Vrt. vielä: "jok' olet Aatamin avio" ja "Eeva ensimäinen lapses".
[66] Venäjän Karjalassa vieläkin palvotaan pyhää Pohrotsaa "lehmien emäntänä".
[67] "Voidesarvi" tavataan Neitsyt Maariasta hartauskirjallisuudessa käytettyjen vertauskuvien joukossa.
[68] Joskus myös Neitsyt Maarian. Gananderilla esiintyy rautaa lypsävien Luonnottarien äitinä "itse raudan emuu", Helka vaimo Hempeätär, jota vielä kuvaillaan mainesanoin: "hyvä, priski, varsin valittu vaimo". Mahdollisesti Helka ei tässä merkitsekään "Helenaa", niin kuin Gananderin mukaan on selitetty, vaan "pyhää" (vrt. helka- eli helatorstai), tarkoittaen Neitsyt Maariaa.
[69] Vaivottaren ja Vammottaren välinen erehdysmuoto on Vaimottaren (vanttuihin). Vaivattaren väännös, sitä seuraavan sanan vaikuttama, on Varvattaren (varpaihin). Gananderilla on muodot: Vaavutar, Vaiviotar ja Vauvutar. Näihin kuulunee vielä Kipuvuorella istuva "akka vanha vampallinen".
[70] Joskus päinvastoin: "ei ole", kuten Kalevalassa.
[71] Täistä sanasta lienee johdettava sukeajaa Luojaa merkitsevä (?) Sukeus: "oisi Luojalta (? laajalta) luvattu, Sukeukselta suvaittu, Tapiolta toivoteltu, saalis suuri saa'akseni."