[72] Lönnrotin siitä muodostama on U'utar (VK 42: 337).
[73] Uudessa Kalevalassa (19: 137) on sillä muoto Terhenetär.
[74] Vrt. myös: "Läävän akka, lämmin (< lännen?) akka, sie viisas vihanta akka" ja "Läävätär on hyvä emäntä, tallin pampar (sel. miekankantaja) on parempi".
[75] Vrt. vielä "Ihanainen viljan muori, ehyt Maaria emonen", ja "Viljan tytti, viljan neiti, viljan antaja vihanta, anna vilja puuttumaton!"
[76] Tämä on voinut edelleen muuntua Paajattareksi Ähkynluvussa: "Vyölappu joentakaisen, Paajattaren paian helma. Syöjättären kulkuntorvi"; jollei tätä ole pidettävä Maajattaren väännöksenä.
[77] Kalevalassa (UK 24: 83-4) lisätään: "Otavattaren osaama, Tähettären täyttelemä". Tämä säepari on kuitenkin Lönnrotin muodostama.
[78] Eräässä Lönnrotin muistiinpanossa näyttää siltä, kuin tämän neitosen nimenä olisi Pellervotar: "Itki ennen Pellervotar, nuori neitonen norolla". Mutta alkuaan hän on kirjoittanut: "Itki neitonen norolla"; korjaus on hänen omatekemänsä.
[79] Verrattakoon myös päätään sukiva akka salmen korvallinen Gananderin esittämässä Läävämadonsynnyssä.
[80] Nimeksi kerran muodostettu Kosketar "komea neiti" ei tarkoita Maariaa, vaan koskesta tarttunutta vesikalmaa: "Tule työsi tuntemahan, pahasi parantamahan!"
[81] Ensin on kirjoitettu: kielelläsi, ja sitten nähtävästi heti näin korjattu.