[122] O. Koistinen on Lyylikin yhdistänyt Lyytikkä nimeen. A.V. Koskimies johtaa Vilmin nimestä Vilhelm (alasaks. Vilm) ja huomauttaa, että Kauppi nimeä on käytetty Jaakopin asemesta.
[123] Loitsurunojen painoksessa muunnettu: Ruopahatar.
[124] Lehi (lehe, lei) sanaa voi tietysti pitää "tanssi"-käskyä vastaavana tekosanana, mutta mahdollisesti se on yhdistettävä inkeriläisessä Lemminkäisrunossa tavattavaan: lehen Lemmykkäinen ja kenties vielä Lemminkäisen yleiseen mainesanaan Suomen puolella lieto tai lieto poika; vrt. myös virolaista Lemmik leina ('surun') poisike.
[125] Säkeen toisinto: Ainoota Ahin tytärtä, on aunuksenpuoliseen Ahdin meriretkeen eksynyt muodossa: Ainikki Ahin tytär, josta Lönnrot sai Ahdin sisaren nimen kansanomaisen Annin sijalle: Anni oli sisar Ahilla. Vrt. myös suomenkarjalaisen Läävätoukanluvun alkua: Annikki Ahimon, (s.o. Ahin on), neiti.
[126] Luultavasti siitä vielä eroitettava on sillan mereen rakentaminen yksiöisistä vesoista, jonka suorittajana useammassa kirjaanpanossa mainitaan: "Jumalaisen aino poika, Kiesuksen käpeäkäsky".
[127] Siitä on joskus johdettu paikannimi Joukola Kilpalaulannassa; vrt. samassa kappaleessa: "ajetaan Joukolan joelle" ja "lauloipa Joukosen joelle l. jokehen".
[128] Vedellä kastamisen nimeä lapselle annettaessa ovat germanit aikoja ennen kristinuskon virallista tunnustamisin tavakseen omistaneet.
[129] Votjakkien taru vetehisestä, joka miehen ampumana kaatui veteen, mikä tuli punaiseksi hänen verestään, voidaan tuskin yhdistää suomalaiseen runoon ainoan yhteisen ampumapiirteen nojalla.
[130] Yhtäläisessä Tautiensynnyn johdannossa ukko Poitolan (< Pohjolan?) sokea, Väinölän vähänäköinen kulkee kahdesti Pohjolaan, missä ensin loukkaa jalkansa ja sitten joutuu tuulen käsiin.
[131] Uppi eli Uppo sanan merkitys ilmenee Sisiliskonpuhuttelusta: Uhon Uppu Äijän (= paholaisen) poika, Upottaren poian poika, ja äänteellisesti vastaavasta muinaissaksalaisesta uppi, 'pahantekijä' (vrt. nykyissaksan übel). Uppo sanan määre Uhon esiintyy itsekseenkin vaihtelevissa nimentömuodoissa: Uhmo, Kuhmu. Humonen, Umo ja Umotar; ensinmainitulla, josta toiset ovat johdettavissa, lienee uhmomisen eli uhmaamisen merkitys. Uh[m]on uppu siis tarkoittanee uhman eli uhmaavaa paholaista.