[132] Loitsijan "Ukon pojan" mainesanana, kts. s. 248. Vrt. akka vanha Vankamoinen > Vänkämöinen < Väinämöinen. Vankamoisesta tavataan myös lyhyempi muoto vangas ja sen ohella vingas. Sisiliskonluku alkaa tavallisesti: "Vingas Vankahan makasi". Räähkätaudille lausutaan: "ota vinkamo vihasi".
[133] 1860-luvulla kysyttäessä Suomen rajakarjalaiselta, ketä hän palveli, mainitaan saadun vastaukseksi: "kah! Neitsyt Maariaa ja Ilmarista".
[134] Tähän verrattakoon myös Väinämöisen väki kirkonväen merkityksessä. Ruumista pysyttääkseen haudassa on lausuttava: "Tule yhdeksän kirkon vanhan Väinämöisen väen paino."
[135] Niinikään Riidensynnyssä päätänsä sukivana "sinisillan liitoksessa päässä portahan punaisen".
[136] Vrt. myös Käärmeenpään syntyä välisestä Väinämöisen tai Väinättären l. Väinöttären.
[137] Huomattakoon vielä tautiensynnyttäjä "Vesi veitto Vellervoinen".
[138] Vrt. myös Ampiaisenlukua: "Sinä vanha Väinämöinen, kun teit huorin kolmiöissä", sekä Väinämöisen tuomitseman lapsen syytöstä: "kun nauroit oman emosi".
[139] Verrattakoon vielä kyytä kehräävä: "Sana Ryttö (salarutsa?) Väitön poika" ja "oh sä Ryttö Räitön poika".
[140] Setälän huomauttama: hän ei kuitenkaan anna Väinä-sanalle paikallisnimen merkitystä.
[141] Tavallinen sana tällä paikalla on salohon, jonka sijalle seuraavan säkeen vaikutuksesta on pujahtanut lähelle, edelläkäyvän määreen jäädessä muuttumatta. Samoin koin Lapinmaalle laajat salot ovat Väinölälle väljät vedet kuvaavia.