Taivu ainoinen Tapio;
harvoin muunnellen:
A. Taivupa hyvä Tapio!
B. Tasoitu tasainen Tapio!
Tämän säeparin edellä käy joskus kysymys:
Jokos suuttui suuri metsä, joko Tapio vihastui?
Mainittu säepari on välistä itsekin asetettu kysymyksen muotoon:
Kuules korpi, näe Tapio! — Hyvinkö teihin metsä mieltyi, taipui entinen Tapio, antoiko teille antamalla?
Metsä ja Tapio siis käytetään toistensa kertosanoina. Metsän merkityksen myös Juslenius sanakirjassaan antaa Tapiolle (sylva, skog).
Jos aluksi tarkastamme Tapion esiintymistä omantomuodossa, niin ovat ensinnäkin huomattavat Metsänlukujen nimitykset Tapion virsi ja Tapion synty. Jälkimäinen on laulajan selityksen mukaan "metsämiehen varavirsi".
Maaliskuun tuulen nimenä käytetään Tapion riihen puinti, josta myös johtuu lausetapa Tapio pui riihiä, kun tuuli keväisin puista rikkoja puistelee ja niitä kiidättää.