Terve tuulet, terve tyynet, terve ihalat ilmat!
Mikkelin aamuna kun huoneesta lähdettiin ulos ensi kerran, niin oven saranasta vedettiin ilmaa kolmesti henkeensä. Ulkona huokaistiin se ilma taivaalle sanoen:
Taivas, tuuli, ilma, meri ja maan mantuinen eläjä, älä vihoa minua, äläkä minun omiani!
Sitten pirautettiin hienoksi vuoltuja hopeansiluja kartanolle, niin maan haltia ynnä muut haltiat olivat mielissään sekä karjalle että ihmisille.
Erityisesti on tuulta puhuteltu vesillä ollessa tai kaskea sytytettäessä:
Nouse tuuli tuulemahan ahavainen ammumahan, ilman rinta riehumahan!
Vielä on huomattava yksinäinen uhri tuulelle. Vienan läänissä muisteltiin koskia laskiessa heitetyn veneen perästä vaseman olkansa yli kolme lepänurpaa jälkeensä tuulelle uhriksi. Tempun tarkoitus, että vene tietäisi tiensä eikä menisi kivelle, panee kuitenkin epäilemään, eikö tässä ole pikemmin uhri vedelle kuin tuulelle, jonka vaikutus koskessa on vähäisempi kuin virran.
Vanha matkintataika on tuulen nostaminen viheltämällä. Toinen taikakeino oli solmujen aukaiseminen. Pohjois-Hämeessä Keiteleen rannalla asuneen taikurin kerrotaan kirkkomatkalla, kun oli enää vähän aikaa jumalanpalveluksen alkuun, aukaisseen yhden solmun. Kun vene oli lähtenyt menemään, oli hän aukaissut vielä toisen solmun. Mutta silloin oli vene mennyt jo niin kovaa kyytiä, ettei enää annettu hänen purkaa kolmatta.
Jälkimäinen taika mainitaan lappalaisilla tunnettuna 1200-luvulta alkaen ja ovat he sen samoin kuin suomalaiset skandinaaveilta oppineet. Lappalaiset sen yhdistävät uskomuksiinsa tuulen-jumalasta, joka vastaa skandinaavilaisten merenkulun jumalaa Njordia. Tämän "tuulimiehen" (bieka-galles) sijalla ilmaantuu ennen mainitun suomalais-lappalaisen noidan rummulla Ilmaris, jonka uskottiin aikaansaavan myrskyä ja pahaa ilmaa. Aivan samoin Agricolan hämäläisten jumalain luettelossa mainittu Ilmarinen "rauhan ja ilman tei ja matkamiehet edesvei".
Äänteellisesti Ilmarinen liittyy votjakkien Inmar jumalaan, mutta Agricolan sille antaman merkityksen se näyttää omistaneen skandinaavilaiselta Njordilta. Suomalaisten ainesten avulla emme voi ratkaista kysymystä ilmanjumalasta suomalais-ugrilaisilla, enempää kuin taivaan jumalastakaan, johon myöhemmin esitettävä jumala sana on yhdistetty.