AVEIRO. Theresia, me olemme aina vihanneet toisiamme. Joka katseessasi, joka liikkeessäsi olen huomannut ylenkatsetta minua kohtaan, ja tämän ylenkatseen olen minä kostanut kiusaamalla sinua. Minua on huvittanut näyttää sinulle kaikki ne ominaisuuteni, jotka ovat sinulle vastenmieliset.
THERESIA. Eikö puolisollani ole mitään muuta sanottavaa?
(Lähtemäisillään.)
AVEIRO. En puhu tässä puolisonasi, vaan sen puolueen lähettämänä, johon kumpikin kuulumme. Yhteinen asiamme vaatii teiltä uhrausta. Tiedän ett'ette mielellänne sitä tee, mutta teidän täytyy kuitenkin se tehdä. Antaakseni teille vielä yhden lisäsyyn mahdolliseksi kehotukseksi, tahdon minäkin tehdä uhrauksen. Olette syyttänyt minua ahneeksi — no niin, — vaikka siten menetänkin suurimman osan omaisuuttani, niin tahdon kuitenkin päästää teidät ja hakea eroa, jos nyt tottelette käskyäni.
THERESIA. Silloin se todellakin lienee jotakin tärkeätä.
AVEIRO. Kuningas tulee tänä yönä tänne teidän luoksenne.
THERESIA. Ei ikipäivinä!
AVEIRO. Minä olen teidän nimessänne kutsunut hänet tänne — näette siis, ettei teidän nyt auta olla siveä olevinanne. Teidän täytyy pitää häntä täällä koko yö, niin että huomenaamulla, kun kapina syttyy, hän on meidän käsissämme. Ymmärrättekö?
THERESIA. Pakotatte minua epäilemään äitinne siveyttä, että hän ei ole synnyttänyt ylimystä, vaan halpasukuisen äpärän. Meilläkö olisi yhteinen päämäärä! Ei, niin pyhänä, niin suurena on aatteeni edessäni, että riettaan ajatuksen haamekin sen jo saastuttaisi, ja te tahdotte — Haa! kaikki minussa voitte häväistä, vaan kunniaani ette ikipäivinä. Niin arvelivat esi-isämme, — niin minäkin ajattelen viimeiseen hengenpisaraan asti.
AVEIRO. Pois nuo houkkamaiset haaveet! Vaiti! Kuulen kuninkaan vaunujen jo vierivän kartanolla. No niin. Siis kuulkaa viimeinen sanani. Näettekö tuota lamppua? Jos ette pidä kuningasta täällä yötä, niin heti kun hänen vaununsa vierivät pois, tuo valo balkongilta on ilmoitusmerkkinä hänen murhaajilleen — kuuletteko, hänen salamurhaajilleen, että ottavat hänet hengiltä. Olette nyt kuullut — valitkaa itse.