Lausuimme sedän tuhannesti tervetulleeksi ja pyysimme häntä riisuutumaan. Ukko kyseli tarkkaan, oliko huoneessa mahdollisesti vetoa. Vasta sitte hän uskalsi ottaa turkit yltään.
Me saimme sen jälkeen kuulla perinpohjaisen, monilla esimerkeillä höystetyn esitelmän kaikista nykyajan sairauksista, ennen kaikkea reumatismista, sen syistä ja parannustavoista. Vaikka aine ei ollutkaan suoranaisessa yhteydessä juhlapäivän tekstin kanssa, kuunneltiin luentoa suurella mielenkiinnolla hauskan esitystavan vuoksi.
Illemmällä kutsui setä morsiusparin sivuhuoneeseen ja rökitti meitä jumalattomasti, koska teimme sen tyhmyyden, että menimme naimisiin, vaikka olimme köyhiä kuin kirkon rotat. Kauanko me luulimme tulevamme toimeen paljailla suudelmilla! Sitten hän otti shekkikirjansa, kirjoitti tuhannen markan osoituksen ja ojensi Katrille sanoen:
"Tässä on pohjaraha omaa kotia varten, hupsut!"
Katri tuli nyt vasta hupsuksi, ilosta, ja aikoi suin päin syöksyä sedän kaulaan, mutta minä sain onneksi hihasta kiinni.
Setä hymyili filosoofisesti, otti toisen shekin ja kirjoitti samanmoisen summan.
"Ja tässä on teidän tulevalle perillisellenne…"
"Hyi, setä!" keskeytti Katri punehtuen hiusrajaa myöten.
Setä nauroi, jotta maha hytkyi:
"Ka, mitä siinä on punehtumista! Tietysti te saatte lapsen niinkuin muutkin. Mutta katsokaakin, että siitä tulee tyttöpallero, kaunis ja lihava. Jos vain menette ja hommaatte pojan, niin…