— Se saattaakin olla pätevä luotto liikemaailmassa.
— Sinä halveksit uskonnollisia tunteita.
— En koskaan, setä. Mutta sittenkään en voi kaikenlaiseen ulkonaiseen hartauteen luottaa.
— Millä perusteilla sinä epäilet häntä?
— Kaikki perusteet eivät aina ole löydettävissä.
— Pidä sitten suusi kiinni! sanoi kauppias halveksien, nousi ylös ja käveli vihaisesti lattian poikki ja meni pitemmälle jatkamatta huoneeseensa.
Mutta rouva oli heikompi ja kauppiaan mentyä levottomana tarttui puheeseen.
— Sano, Hilma, minkätähden epäilet!
— En voi siihen, täti hyvä, selviä perusteita löytää, kuten jo sanoin, sanoi Hilma alakuloisesti. — Muuten oli kysymys heti alkujaan minusta vastenmielinen ja yritys epäilyttävä. Siihen saatti hyvinkin vaikuttaa itse Kaukonen, jonka esiytymisessä luulin keksiväni jotain tarkoin valmistettua liehakoimista.
— Oli siinä minustakin jotain liikanaista, virkkoi rouva. — Mutta eihän silti voi häntä epäillä.