Kauppias oli entisellään.
— Pitemmittä puheitta te laittautte yhteen, sanoi hän jyrkästi.
Hilma loi häneen kiinteän katseen ja sekautui keskusteluun.
— Kuinka, setä, voidaan heitä siihen pakottaa? Perinpohjaista miettimistä se tarvitsee heidän molempain puolelta.
— Mitä miettimistä? äännähti kauppias kuivasti, nähtävästi ollenkaan ajattelematta Hilman tarkoitusta.
Hilma katsoi tuikeasti häneen eikä vastannut.
Pieti jo alkoi liikkua, siirtyä paikasta paikkaan ja vihdoin verkalleen puhui:
— Jos tuota sitten vielä vähän niinkuin miettisi.
Lakin painoi hän päähänsä ja meni.
Samoin meni Almakin.