— Kuinka neitiseni? Onko teistä sama, minkä arvon ihmiset teille antavat ja onko teillä hyvä vai huono luotto kauppamaailmassa?
— Sen pysyttäminen tai kadottaminen on suurimmakseen kunkin yksilön asia.
Keskustelua, varsinkin loppua, olivat kaikki tarkoin seuranneet.
Rouva oli levoton, sedän otsa ryppyinen ja synkkä, Sulo katsoi kummastuksella häneen ja vihainen ilme oli Antin kasvoilla, nuori Kaukonen oli painautunut kumaraan nojaten päänsä käsiin.
Kaukonen oli hämillään eikä jatkanut.
Mutta suorana, tyynenä istui Hilma ja välinpitämättömän näköisenä.
XVIII.
Sulo kunnioitti Hilman varmuutta ja halusi päästä lähemmin häntä tuntemaan, vaikka ensin arkuus häntä siitä estikin.
Seuraavana aamuna kohtasivat he toisensa puistossa.
Tervehdittyään kävelivät he yhdessä pensasrivien välejä.