"Nyt meidän pitää kaikkein ensiksi valita seuralle esimies", ehdotti
Stenroos.
"Minä esitän Mikkoskaa", sanoi Piltti.
"Hyvät ystävät", riensi Mikkoska puhumaan tilaisuuden saatuaan. "Eilen illalla kun olin täällä ja kirjoitin nimeni seuran kirjoihin, olin minä äärettömän iloinen seuran perustamisen johdosta, ja yhdyttyäni siihen, kehoitin miestänikin yhtymään seuraan. Koko viime yön olen ollut asian tähden niin kauheassa tuskassa, etten ole saanut rauhaa missään."
"Sen se tekee kun miehensä jättää", virnisteli Iiska ikäänkuin välikysymyksenä Mikkoskalle.
"Ole nyt Iiska hiljaa ja anna Mikkoskan rauhassa jatkaa", varotteli Stenroos Iiskaa ja muistuttaen samalla, että ei ole sopivaa häiritä kokouksen menoa käyttämällä puheenvuoroa ilman saamatta siihen lupaa.
"Niin, illalla kun menin vuoteelle, rukoilin tämän seuran puolesta, että tällä tulisi olemaan siunauksellinen vaikutus kansalaistemme elämässä. Sitten kun ummistin silmäni ja olin vasta horroksissa, niin vuoteeni ääreen ilmestyi valkoisiin vaatteisiin puettu olento. Olin säikähdyksissäni ensin. Tyynnyin kuitenkin niin että sain kysytyksi mitä hänellä oli asiaa, mitä hän tahtoi ja kuka hän oli. Valkoisiin verhottu olento tuli lähemmäksi vuodettani ja lausui suloisella äänellä: 'Mikkoska, sinä rukoilit sen raittiusseuran puolesta. Rukouksesi on Jumala kuullut ja Hän lähetti minut luoksesi sanomaan, että se seura sotii Hänen tahtoansa vastaan, että se pitää tänä iltana hajoitettaman. Jos sitä ei hajoiteta heti niin Jumalan viha lepää sinun maamiestesi päällä. Niin totta kuin minä olen Herran enkeli, näin pitää tapahtuman!' Minä lupasin täyttää enkelin käskyn. Samalla enkeli katosi ja minä heräsin. Minä olen vieläkin ymmällä salaperäisen uneni johdosta."
"Minä jo eilen illalla sanoin, että tämä koko hökötys on Raamattua vastaan, mutta minulle vaan naurettiin. Nauratteko vieläkin!" sanoi latvaheikkoolainen, hänkin käyttäen puheenvuoroa ilman pyytämättä.
"Minkä, näköinen se enkeli oikeastaan oli?" kysyi Piltti.
"Oletpa sinä olevinasi tyhmä! Jokainenhan voi kuvitella minkä näköinen enkeli on", nasautti Mikkoska heittäen halveksivan katseen Pilttiä kohden.
"Mutta, mitäs kieltä hän puhui?" kysyi Tuhkalan Iiska yhtä ivallisesti kuin Pilttikin.