"Tuommoset poliisit! Olipa niitä tahi ei, se on yhdentekevä. Kyllä minä vartioitsen poliisit, jos ei muuta estettä ole", sanoi juuri tullut härmäläinen ja komensi nyt puolestaan kaikille juotavat.
"Se mies taitaakin olla oikea härmäläinen", kuiskasi Iiska laihialaiselle.
"Kukaties on Ison Antin poika", vastasi laihialainen;
"Ja jos se pojat siksi tulee, niin kyllä täälläkin on poika, joka paria poliisia vastaan uskaltaa lahtea", hihkasi karstulainen ja hammasta purren pyörähti kengän korolla ympäri.
"Vielä ryypyt vainajan kunniaksi ja sitten lähdetään pojat ottamaan härmäläinen pois lakopista!" komensi kyröläinen.
"Viekää vainajallekin ryyppy! Hän oli kunnon mies ja teki paljon hyvää eläissään. Hän se oli, jonka toimesta Ilmajoelle perustettiin siitossonniyhdistys ja hänhän se oli etunenässä perustamassa meidän raittiusseuraakin, vaikka hänelle nyt noin huonosti kävi. Mutta se oli Jumalan tahto", puhui Iiska ilmajokelaisen muistolle, ja miesjoukko kallisti ryypyt suihinsa.
"Minä vien koko pullon, niin saa yölläkin ottaa ryypyn, ettei tule vilu", ilkamoi Romulainen ja vei täysinäisen konjakkipullon vainajan viereen lattialle.
"Älkää, pojat tehkö kuolleesta pilkkaa! Teille voi käydä siitä huonosti. Monta kertaa on nähty, että kuollut on tullut kummittelemaan, kun ei ole annettu sen rauhassa levätä", nuhteli kyröläinen.
"No eihän tässä nyt niin suurta pilaa ole tehty, että siitä olisi syytä kummitella", vastasi Iiska.
"Nyt matkaan joka mies ja menkää te kyröläiset härmäläisen kanssa katsomaan, näkyykö siellä poliisia. Me menemme tästä suoraan 'lakopin' luo", komensi joukon johtaja päättävästi.