Poliisi loi pelokkaan katseen osotettuun mieheen ja lausui: "Minä en tahdo olla huonoissa väleissä hänen kanssaan." Sitten otti poliisi taskustaan sikaarin ja ojensi sen härmäläiselle.
Härmäläinen, joka ei ymmärtänyt, mistä puhuttiin, kysyi: "Mitä hän sanoi? Meinaako se minunkin viedä, vai mitä?"
Raumalainen selitti koko tapahtuman miehelle ja silloin toisetkin vasta tulivat tietämään ja käsittämään, miksi poliisit olivat lakopissa.
"Kyllä se mies eteensä katsoo. Hän on jo vanhassa maassa kuusi vuotta ollut linnassa miestaposta", kerskui toinen härmäläinen.
"Te olette vissiin hänen veljensä poika?" kysyi Tuhkalan Iiska iskien silmää kyröläiselle.
"Ei veljenpoika, mutta saman talon torppareita kumpikin," vastasi hän rennosti.
Poliisin kehoituksesta lähtivät miehet Castle Cartiin, jossa luvattiin yösija vastatulleillekin.
Castle Cartiin jätetyt miehet olivat sillä aikaa haalanneet sinne useita olut-tynnyreitä, ja niitä alettiin nyt tyhjentämään. Heidän juodessa maljaa karanneelle härmäläiselle, kuului ulkopuolelta taloa kolinaa ja samassa Romunen Annansa kanssa juoksi yöpukeessa sisälle. Anna heittäytyi suoraa päätä lattialle maata ja Romunen itse kiirehti pöydän taakse.
"No, mitä ihmettä nyt on tapahtunut, kun Romulan väki tuolla tavalla tänne ryntää", tidusteli Talso.
"Vissiin ne tuli yhtymään raittiusseuraan!" ilkkui Iiska.