Ylhäisen herran arkipuku erosi tavallisen miehen puvusta vain siinä, että kangas oli hienompaa lajia. Se oli osoittamassa, millainen asema sen käyttäjällä oli. Yläruumista peitti useimmiten sininen tai musta, sivulta halkinainen puolalaistyylinen viitta, joka oli vähän nyöritetty. Sitä sanottiin siihen aikaan »kabadioniksi». Matiaksella itselläänkin oli tällainen mustasta sametista tehty nuttu; nykyaikaisen näköiset ahtaat mustat unkarilaiset housut ja pieni pyöreä hattu täydensivät puvun.
Vain juhlapuvut vaihtelivat usein eri kuninkaitten aikana, sillä ne olivat tavallisesti erilaatuisten ulkomaisten vaikutteiden alaisia; arkipuku sensijaan pysyi samanlaisena kautta vuosisatojen.
Hovimestarit eivät katsoneet kannattavan koskea niihin, eikä se olisi ollut mahdollistakaan, sillä koristepuutarhan kasveja on kyllä helppo muutella, mutta suunnattoman niittymaan ruoho pysyy sellaisena kuin se oli.
Pienaateliset edistivät kyllä erinäisten muotiesineiden leviämistä, usein tuntematta niiden merkitystä. Niinpä tulivat esim. kamelikurjensulkien sijasta kurjensulat nyt yleiseen käytäntöön, ja ne kiinnitettiin hatun takaosaan. Se oli pelkkää imartelua: Johan Hunyadi-vainaja piti niitä näin (Wienin hovikokoelmaan kuuluvassa kuvassa).
No niin, koko maa pysyi uskollisena, ja harvainvaltakin meni äärimmäisyydestä toiseen.
Hiljan vielä katseltiin halveksien Hunyadi-suvusta polveutuvaa kuningasta, eikä sitä suinkaan salattu, mutta kun hän oli sulkenut enonsa vankilaan ja kukistanut keisari Fredrikin kanssa liittoutuneet sissit, syöksyivät kaikki pelästyneinä hänen jalkoihinsa.
»Kas vain, pikku kuningas osaa siis puhuakin? — Se on jo vallan toista.»
Bysanttilaisuus otti Budan hovin asuinpaikakseen. Sen mukana saapui loisto ja häikäisevä komeus; jokainen pyrki mielistelemään kuningasta ja yritti erilaisin verukkein tunkeutua hänen luottamukseensa.
Ei siis ole kumma, jos Dóczynkin mieleen oli jälleen muistunut kuninkaan pila, että hänen pitäisi lähettää pieni näytekokoelma Szelistyen naisia.
Hän oli lisäksi ahne. Kansa sanoikin häntä »nälkäiseksi Dóczyksi». Ansaitakseen denarin hän olisi vaikka nylkenyt nahan hyttyseltä. Ja hänen maatilansa kohoisivat verrattomasti arvossa, jos Szelistyen naisten narrimainen toivomus tuottaisi hänelle jonkun satasen miehisiä maaorjia.