He ilakoivat vielä kauan tälle asialle, kuvittelivat ajomiehen ällistystä, hänen sisäistä taisteluaan, kuinka hän Buridanin aasin lailla, joka kahden heinätukon välistä ratkaisukyvyttömänä karautti tiehensä, olisi kahden vaiheilla, mitä tekisi. Oli niitäkin, jotka kuninkaan selän takana kuiskuttelivat, että ajomies saattoi olla rehellinen. Ristiriita, johon hänet oli työnnetty, kelpaisi Galeottin kynän kuvattavaksi. Asia kerrottaisiin hänelle Budassa; merkitköön hänen italialainen ihanuutensa sen jälkimaailman tietoon, mutta paljoa tärkeämpää olisi päästä selvyyteen »omasta erikoisasiastamme», ja he alkoivat pöydän alla sysiä toisiaan: »No, esitä se jo!» Mutta jokainen luotti naapuriinsa, niin että kuningas oli jo nousemassa pöydästä, kun Vojkffy lopulta antoi katseella merkin, että hän Jumalan nimessä syöksyisi vaaraan.
Hän alkoi siis hienotunteisesti ja tahdikkaasti kiertää asiaa kuin kissa maitokuppia; hän ei uskaltanut käydä siihen suoraan käsiksi, jottei kaataisi sitä.
»Unkarilainen ei ole missään onnellinen, majesteetti.»
»No, kuinka niin?» riuskasi kuningas hänelle.
»Szelistyessä on se paha asia», jatkoi Vojkffy, »että naisia on liian paljon, Várpalotassa sitävastoin on nyt toisenlainen puute: täällä on liian paljon miehiä ja liian vähän naisia».
Kuninkaaseen ei tämä esitys näyttänyt tekevän epämiellyttävää vaikutusta; vieläpä hän kääntyi uteliaana herrojen puoleen.
»Niin on tosiaankin asian laita, mutta sitä ei voi auttaa. Vai onko teillä ehkä jotakin tiedossa? No, katsokaamme, kellä on hyvä päähänpisto esitettävänä.»
»Vojkffy on paras diplomaatti joukossamme», huusivat he yhtaikaa; »puhukoon hän!»
»Vojkffystä ei tule diplomaattia», sanoi kuningas kumoten yleisen väitteen (ja Vojkffyn kasvot synkkenivät), »sillä hänellä on perin älykkäät kasvot ja vaikuttava esiintyminen (Vojkffyn kasvot kirkastuivat). Mutta sellaista henkilöä en milloinkaan käytä lähettiläänä; hän sopii sotilaaksi, sillä hänen edessään jokainen on varuillaan, peläten joutuvansa ansaan. Pidän enemmän tyhmistä kasvoista. Pelkästään tyhmät kasvot merkitsevät jo puolta menestystä. Sellaisen kanssa jokainen neuvottelee vallan huolettomasti ilman minkäänlaista epäluuloa eikä huomaa, oman ylemmyytensä tuntien, että häntä petetään. Vähäpätöinen ulkonäkö, johon yhdistyy suuria sisäisiä ominaisuuksia, on diplomaattisessa toiminnassa kallis aarre.»
»Vaikka en voikaan päästä lähettilääksi teidän majesteettinne hallituskautena», sanoi Vojkffy keveän iloiseen sävyyn, »on minulla kuitenkin suunnitelma, joka koskee Szelistyen naisia».