— Saadaanhan tuosta kaupunginlähetti. Laitetaan se viemään.
Siitä suostuttiin. Lähetti sai vaatteet ja maksun ja lähti.
Ylioppilas oli käypinään yliopistossa. Antti odotti kadulla.
— Eikös sitä pistäydä jossakin juomassa kuppi kahvia, esitti ylioppilas tultuaan.
— Voisihan tuota senkin, mutta saammehan me kotona.
— Vaikkapa, mutta kuitenkin. Menivät kahvilaan ja tilasivat kahvit.
— Etkös ota, eno, konjakkia?
— En nyt pidä väliä.
— Minä tarjoon. Saaneehan tuota sisarenpoika enolleen kerrankaan yhden lasin tarjota. Eihän tässä aina yhdessä olla. Minun ainakin täytyy ottaa, tuntuu vatsaani vääntävän.
— Jos tuota sitten ottaisi.