Alma sitä vastoin söi hyvällä halulla ja oli iloinen ja tyytyväinen. Hän kertoi, kuinka hyvin hän oli taas läksynsä osannut ja kuinka opettajatar oli kiittänyt ja kuinka hyviä muut tytöt olivat hänelle: Anna Sjövall oli antanut kaksi konfektia, joista hän toisen oli säästänyt Kallulle, ja Maria Oksanen ison piparkakun, josta siitäkin oli Kallu puolet saanut.
Äidit, varsinkin köyhät, joutavat harvoin säännöllisesti syömään. Niin kävi nytkin. Palasen hän otti ja meni sitten kyökkiin sänkyä kokoomaan ja siivoamaan.
Isä istua murjotti ja joi olutta… näpisti palasta ja taas joi. Ja kun yksi pullo loppui, alkoi toisen.
— Laura, tuoss' on lasi sullekin, tule ja ota. Tarvitsethan sinäkin jotakin, sanoi hän.
Nöyrästi tuli äiti ja otti.
Se oli viimeinen tilkka, jonka vaimo sai.
Sitten pisti asioitsija tupakan ja kävi sohvalle pitkälleen. Siinä poltteli, nikotteli ja röhki mies vähän aikaa, nukkui sitten ja alkoi kuorsata.
Illan suussa saapui mies. Hän ei ollut mikään asiamies, vaan asioitsijan hyvä tuttava, ystävä ja veli.
— Taitaapa mies olla siukkana, sanoi vieras.
— Liekö tuo niin vaarallista, naurahti Laura. Vaivoin saatiin asioitsija valveelle.