"Sotamiesten hevoset, jotka upseeri lähtimäs hakeen."
"Vai niin, onko hän lähtenyt pois?"
"On, hän olla poissa. Mutta ensin hän sanomas tuovan monta ratsastajaa tänne."
"Hän on siis salaa poistanut. Se ei todista hyvää omatuntoa. Mihin suuntaan hän ratsasti?"
"Hän asettama satula hevoseen, taluttama sen tallista ja ratsastama tallin ympäri ja sitte tuonne."
Neekeri osoitti pohjoiseen.
"Se on epäiltävää. Tarvitsisi ratsastaa hänen jälkeensä. Hän sanoo heidän varmasti tulevan ja että hän odottaa heitä täällä, ja kuitenkin lähtee hän heitä vastaan. Tahtoisin ajaa häntä takaa ja kysyä, miksi hän ei ilmoittanut lähtöänsä."
"Sopii niin tehdä", sanoi Vanha Kovakoura hymyillen, "mutta ette joutuisi kauaksi pohjoiseen."
"Kuinka niin?"
"Koska se vaan oli kepponen häneltä lähteä siihen suuntaan ratsastamaan. Mies ei ole upseeri ja on kuitenkin upseerin puvussa. Hänellä siis ei ole hyvää mielessä. Kun hän huomasi olevansa tunnettu, piti hän parhaimpana pötkiä pakoon ja ratsastaa tietysti ihan toiseen suuntaan kuin mihin hän oikeastaan aikoi."