"Ajattelen, että olette valehtelioita, jollette vielä jotakin pahempaa."
Silloin kavahtivat mejikkolaiset pystyyn ja tempasivat veitset vyöstään.
"Peruuttakaa heti sananne, herrani, muuten pakotamme teitä siihen!" käski Kaarlo.
Baumann makasi tyyneenä paikallaan, mutta suuntasi vaarallisen aseensa puhujaa kohden ja vastasi:
"Älkää tulko askeltakaan minua lähemmäksi, master Korteijo! Minun kuulani sattuisi teihin ja poikani kuula teidän veljeenne. Niin pian kun tartutte pistooleihinne, tai muuten teette jonkun epäiltävän liikkeen, lähetämme teidät heti tuomiotta, tutkinnotta toiseen maailmaan. Nimeni on Baumann. Tuo nimi ei pitäisi olla teille tuntematon. Sions-intiaanit nimittävät minua Mata-poka, aomankhit Vila-yalo, apakhit Shoshin-sisk, espanjaa puhuvat metsästäjät El katsador del oso, englantia puhuvat Bearhunter, kaikki nämät nimet merkitsevät Karhunampujaa. Ehkä nyt muistatte kuulleenne minusta puhuttavan."
"Mitä sanottekaan?" huudahti Ben New Moon. "Oletteko te Karhuntappaja? Oletteko sama, jolla Mustien kumpujen lähellä oli kauppapuoti, ja joka teki elämän niin katkeraksi grisli-karhuille?"
"Minä olen juuri se sama."
"Silloin olen paljon kuullut teistä puhuttavan. Eivätkö Sions-intiaanit teitä vanginneet ja laahanneet Kansallispuistoon?"
"Kyllä todellakin niin tapahtui; mutta Vanha Kovakoura ja Vinnetun toivat minun takaisin. Tämä minun poikani oli heidän kanssaan."
"Se on minulle kerrottu. Tuo lienee ollut Vanhan Kovakouran parhaimpia urotöitä. Jos olette sama mies, iloitsen suuresti, että olen saanut teitä kohdata ja toivon että pikku riitanne näitten herrojen kanssa saadaan sovitetuksi. Ehkä peruutatte sananne?"