"Ei se sanonut tulevansa niin kauan, kuin tippakaan vielä lie potellin pohjalla", säesti Toivos-Juho.
"Sepähän nähtänee eikö tule", ja Pertti alkoi hölkätä sitä kohti, josta loilotus kuului ja pullojen helinä.
Kotvasen viipyi Pertti … ei mahtanut vähällä saada eroamaan. Vaan vihdoin rämähti yksi, kaksi, kolme … pulloa männyn kylkeen ja kohta sen perästä ilmestyi vesakosta Purolan Aatu ja Soivion Antti, kädet ristissä toistensa olkapäillä, ja jälessä kompuroi peli-Jussi Pertin avulla.
Yhä enemmän oli Jussin silmät sirralleen käyneet, silmäluomet kelluivat niin höllästi ja jalatkin mielivät livahtelemaan miehen alla. Mutta rentona rehenteli Purolan Aatu punareunaisissa anturakengissään ja kahakäteen heilahtelivat nuo komeat ankkurikellon perät, kun hän Soivion Antin kanssa käsikaulassa tuli ja karkealla äänellään lauloi:
"Kaksi oli meitä kaunista poikaa
Luisuan lammen takaa.
Hei hoffalarii, hei hoffalarii
Tuolta Luisuan lammen takaa!"
Koetti Anttikin jälki-vetäsyyn yhtyä, mutta tuiki oli kieli jo hitaaksi käynyt, koskahan ei Aatun mukaan kerennytkään, vaan vasta jälestä päin vakaisesti toisteli:
"Niin, Luisuan lammen takaa!"
"No, Jussi, vetelepä nyt oikein räikeä polkka, että jalat vertyvät", sanoi Kantolan Pertti ja koivun oksalta soittokojeet Jussille kouraan toimitti.
Vakavana Jussi viulun käsiinsä otti ja mättäälle sitä virittämään istahti, Leveämmän komopuolen hän syliinsä asetti ja tappeja väänsi ja peukalollaan kieliä päryytti. Tämä se oli juuri Jussin mahtavimpia hetkiä, kun koko tyttö- ja poikajoukko häntä odotti ja hänen pimputustaan katseli. Sitä Jussi nytkin sekavassa päässään ajatteli, että "minä tässä sentään komeetantti olen ja" — vaan silloin hän sattuikin kovin varomattomasti erästä nappulaa vääntämään ja altti vonkuen poikki pärskähti. Tytöt kaikki nauraa hohottamaan rupesivat ja pilkkailemaan, että jopa nyt kaupunkiviinat Jussia pyöryttävät, kosk'ei sormetkaan isäntäänsä tottele, ja Kantolan Saarakin ivaten sanoi: "Jopa Jussilta kesäsydännä kynnet kylmettyivät!"
Soivion Antti, joka äänetönnä mietteissään oli edes ja takasin, vasemmalle ja oikealle letkahdellut ja Purolan Aatun kanssa Jussin hommaa katsastanut, heräsi kuin unesta ja äskeiseen nuottiin vetäsi: