— Kummallista, kun ei taloisen talon kannata keittää kunnon ahvenista ja minun kannattaa, ihmetteli Anaski.
— Anaskilla ei ole muuta joukkoa, huomautti emäntä.
— Onhan tuota ollut joukkoakin, vaan ei Lienukaan ruvennut siivoamaan kourantäyteistä pienempää ahventa.
— Mihinkä ne pienemmät joutuivat?
— Mihinkä? murahti Anaski. Antaa olla järvessä kasvamassa. Mistä niitä suuriakaan kasvaa, jos kaikki hottina harotaan.
Isäntä joutui lohduttelemaan.
— Huomen-aamuna keitetään kaikkein isoimmista ahvenista kun vain Anaski lähtee neuvomaan hyville apajille.
Anaski ei vastannut mitään.
— Eipä taida neuvoakaan parhaitaan, arveli renki.
— Saatan minä neuvoa, sanoi Anaski. Jääpi sinne minullekin.