Joutui aterian aika ja Miina kantoi pöydälle suuren hauen, joka oli keitetty ja maustettu keittokirjan kaikkien sääntöjen mukaan.
Rouva myhähti salaperäisesti ja virkkoi:
"Kysyit äsken olenko käynyt uistelemassa. Miltä tämä näyttää?"
"No älähän mitään!" ihastui maisteri. "Onko tämä sinun saamasi?"
"On, vaikka luulit, ettei meidän uistelusta tule mitään."
"Enhän minä niin… Mutta olipa se hauska, että sinulla on tulijaisiksi tarjota oma uistelemasi hauki. On sitä ollut hauska vetää veneeseen. Siitäkö sait Ruohoniemen nenästä?"
"Siitä."
"Niin, siitä se useimmin tarttuu. Mutta olet sinä mahtanut saada montakin näinä päivinä."
"En saanut ensi kerralla mitään", selitti rouva. "Sitten vasta tuli, kun tuo lukkarin leski neuvoi, että siinä pitää olla särkisyötti."
"Särkisyötti", ihmetteli maisteri. "Paremminko otti särkeä."