— Putteko potkasi?
— Ei sitä Putte…
Hän alkoi pyyhkiä vesiä silmistään.
— Enpä minä uskonut sinun palautuvan noin surkeana. Sielläkö se
Puttekin seisoo tuiskussa?
— Ei se ole siellä, vastasi Junnukka ja alkoi, melkein ääneensä itkeä.
— Hyvä jumala kuitenkin! siunusteli Annukka.
Mikä sinulle on tullut. Eikö sinulla ole enää hevostakaan.
Hän hyökkää ulos ja kiertää huoneen, mutta ei siellä näkynyt mitään. Kohta hän tuli takaisin ja kysyi tiukasti, vaikka itsekin itkua pusertaen:
— Missä Putte, kun sitä ei näy?
— Kuulehan… älä suutu, rukoili toinen. Ne veivät minulta Puten…