— Mistä sinulla rahaa on?
— Kuppauksista sain.
— Sait lampaan päitä ja sokeita ahvenia, vaan et rahaa.
— Aivan rahaa sain, kun vedin toista kymmentä sarvea Ruhmu-Riston hartioihin, kehui Reeta.
— Ruhmu-Riston hartioihin, jamasi Penja, sillä tuo tieto ei häntä ollenkaan lauhduttanut. Mikä se senkin laiskan hartioita pakottaa. Vieläpä tätä rötköä kupata!
— Kuppasin minä, kun tahtoi ja otin rahat pois.
— Otit sinä, mutta pane mieleesi, että elä mene toista kertaa semmoisten kanssa saunaan.
— Mikä siitä on. Hyhpä toki! sanoi Reeta, joka ymmärsi Penjan mielialan.
— No koetapa! kiivastui Penja. On niin lähellä, etten jo nyt anna hantsausta.
Hän kiivastui niin, että kohosi ylös nurkastaan ja silloinpa ei enää
Reeta uskaltanut virkkaa poikkipuoleista sanaa.