Sitten käännetään takaisin, sanoi Edevart.
Eikä käännetä! vastasi August.
Edevartin kasvot valahtivat kalpeiksi. Hän meni keulaan ja huusi tuimasti: Kannelle, Teodor, valmis kääntämään!
August meni äänettömäksi. Hän seisoi hetkisen paikallaan, ennen kuin taipui, eikä sittenkään lysähtänyt aivan kokoon eikä tyystin menettänyt sisuaan, ei, hän pakotti itsensä lyömään koko asian leikiksi ja sanoi: Hahahah, vai uskoit sinä mitä minä sanoin! Asia on niinkuin minä olen sanonut, sinun pääsi, Edevart, ei ole liialla terävyydellä pilattu. Mutta käännetään nyt.
Teodor nousi kannelle, laiva käännettiin ja purjehdittiin Bergeniin.
August puhui jonkin aikaa suuresta suunnitelmastaan ikään kuin se olisi ollut silkkaa pilaa. Hän kysyi kuitenkin Edevartilta, kuinkahan hänelle, Edevartille, olisi mahtanut käydä oikeassa laivassa, jos olisi kapinoinut! kapteenia vastaan? Hänet olisi ammuttu!
Heidän lojuessaan Vaagenissa, Bergenin satamassa August teki tilin molempien miestensä kanssa ja maksoi heidän palkkansa. Kaikki kuntoon. Hän rupesi taas toveriksi ja kohenteli häviölle jouduttuaan arvoaan antamalla Edevartille hyviä neuvoja: Tottele nyt minua ja pidä varasi täällä Bergenissä, ettet joudu kaikenlaisten saalistajien kynsiin. Miten on asia, vieläkö kellosi käy?
Enpä ole huomannut muutakaan.
Kyllä se sitten pian seisahtuu. Minulla ei ole aikaa lähteä sinun kanssasi, sillä minun täytyy luovuttaa jahti, mutta menehän omin päin johonkin suureen kelloseppään ja sitten toiseen samanlaiseen kuullaksesi, paljonko arvoinen sinun kellosi on ja onko se tarkistettu ja asetettu kronometrin mukaan. Sitten tavataan täällä laivassa ja kootaan kamppeet.
Teodorille ei puhuttu enää sanaakaan.