Aion.
Sitten en enää kuullut mitään siitä että saisin ottaa koneen mukaani ja tulla takaisin; mutta hyvän todistuksen nimismies minulle antoi. Siinä oli että hän olisi mielellään pitänyt minua kauemminkin, mutta työ keskeytyi sen kautta, että minulla oli yksityisiä asioita valvottavana toisella paikkakunnalla…
Aamulla, kun olen lähdössä, on pieni tyttö pihalla minua odottamassa. Se on Olga. Verraton lapsi, hän lienee ollut matkassa puolesta yöstä, kun on tänne näin aikaisin ehtinyt. Siellä hän seisoi sinisessä hameessaan ja takissaan.
Sinäkö se olet, Olga? Mihin sinä olet matkalla?
Minun luokseni hän oli tavoittanut.
Mistä hän tiesi minun täällä olevan?
Kysyen hän oli minut löytänyt. Oliko totta, että hän sai ompelukoneen? Mutta eihän se voinut olla —
Kyllä kone oli hänen, minä olin vaihtanut sen kuvaan. Neuloiko se hyvin.
Hyvin se neuloi.
Ei meidän kesken isoa juttua syntynyt, minä tahdoin saada hänet matkaan, ennenkuin nimismies tulisi ulos ja alkaisi kysellä.