Jotta se voi tulla ja temmata minut ensin? Ei kiitos.
Tämän sanottuaan laskeutui Falkenberg takaisin makuulle ja veti peiton silmilleen.
Minä ajattelin hiukan mennä makaamaan alas Pekan luo; hän oli paranemassa eikä kaiketi tartuttaisi tautiansa minuun. Mutta minä en uskaltanut mennä rappusia alas.
Minulla oli huono yö.
Aamulla minä etsin kynttä kaikkialta ja löysinkin sen lattialta sahajauhon ja höylänlastujen seasta. Minä hautasin sen metsään mennessämme.
Riippuu siitä, eikö sinun pidä viedä kynsi sinne mistä olet sen ottanut, sanoi Falkenberg.
Sinne on niin monta peninkulmaa, se on aika matka…
On kysymys, eikö sinua vaadita se tekemään. Ehkei hän halua pitää sormea siellä, kynttä täällä.
Mutta minä olin tullut taas rohkeaksi, päivänvalo teki minusta uskalikon, minä nauroin Falkenbergin taikauskoa ja sanoin, että tiede oli hyljännyt hänen kantansa.
21.