— 3,500, rinkasi Manni ja likeni nahkuria, jolle kuiskasi: rahat ovat todella lyötävät lautaan heti.
— Niin seisoi aviisissa. 4,000 mark. tarjottu.
Mannia rupesi jo huimaamaan. Olisikohan tuolla törrikäisellä rahaa? mietti hän, vaan huusi 4,500.
Nahkuri meni 5,000:teen, Manni 5,500:taan, toinen taas kylmäverisesti 6,000:teen markkaan.
Manni raivosi. — Peijakas vie, eiköhän tuota haisevaa pässiä saa pian luopumaan kiusanteostaan, huusi hän, ja lisäsi: 6,500 mark. tarjottu:
— 6,500 mark. ensimäinen, 6,500 mark. toinen ja 6,500 mark. kolmas kerta. Eikö kuka tarjoa enemmän?
Ei jäntärekään nahkurin kasvoissa värähtänyt.
Vasara lankesi ja siis oli tehtaan kalusto ja tavarat Mannin omat.
— Jos työmies, joka itse ymmärtää työn käytännön, olisi maksanut kaikesta 6,000 mrk., olisi hän kukaties vaivoistaan jotakin saanut, vaan miten hieno herrasmies pässin ammatista voittoa tuumaa ottaa, sitä en ymmärrä, sanoi nahkuri kuuluvasti.
Manni loi häneen vaan kiukkuisen silmäyksen ja kääntyi selin.