* * * * *
Sivumennen mainitsemme vaan ylläkerrotun täydentämiseksi, että ennen pitkää olivat Kuuspellon rakennukset vakuutetut 4,000:sta, talossa oleva irtain 2,000, Mannin nyt vielä Tammistossa sijaitseva vaan piakkoin Kuuspellolle muutettava nahkuritehdas ja työn alla olevat tavarat 25,000:sta sekä Mattilan torpparakennukset 1,500:sta markasta. Kaikki kävi hyvästi päinsä, koska asiamiehet kaupungissa uskoivat omaisuuden todella olevan vakuutettujen summien arvoisen ja olihan äsken sanomalehden ilmoitus-osastossa ollut erittäin kehuva ja kiittelevä lause nahkatehtaasta ainakin.
Kohta alettiin myös Lipposen vanhaa asuinrakennusta tehdasta varten korjata. Pullistuneet seinät oi'ottiin, katto laitettiin ja ammeen sijoja ruvettiin kaivamaan. Oli aikomus niin pian kuin mahdollista saada tehdas uuteen paikkaansa muutetuksi sekä käyntiin myöskin. Lipponen oli kaikissa näissä puuhissa Mannin oikeana kätenä ja hyvästipä työ edistyikin; eihän raha puuttunut ja koska laitos oli korkeasti vakuutettu, täytyy sille myös antaa niin muhkea ulkomuotokin ja sisustus, kuin suinkin mahdollista, sillä saattoihan jonkun palovakuutus-asiamiehen päähän pälkähtää tulla tehdasta tarkastamaan.
Yksi seikka kummastutti naapureita. Lipponen alkoi ryypiskellä todella, ensin yksikseen ja salaa, sitte yhä julkeammin, joten hänet usein nähtiinkin kyöränä päihdyttävistä juomista. Kun hän usein täten teki itsensä kykenemättömäksi asioitaan toimittamaan, olivat tietysti ansiotkin huonot, ja taloudenkin asiat menivät menojansa, joten vaimon ja lasten täytyi turvautua useasti naapurien hyvyyteen, sillä kotoa leipä puuttui. Nimismiehen talo toistaiseksi ainakin näkyi olevan puutetta kärsivälle perheelle hyvänä turvapaikkana. Manni osoittikin tässä suhteen harvinaista auliutta ja rouva taas armahtavaisuudesta mielelläänkin auttoi, sillä heiltä ei todella puuttunut varoja auttaa tarvitsevia.
* * * * *
Talvi on jo voittopuolella. Uuden nahkuritehtaan rakennukset ovat jo siihen määrään valmistuneet, että vaan ammeet ja li'ossa olevat tavarat ovat siihen muutettavat. Manni muuten ei ollut tehnyt tehtaansa kanssa huonoja asioita. Jonkun tuhannen oli hän jo nahka-tavaroilla saanut, joskopa työmiesten palkatkin jotakin vetivät.
Eräänä päivänä lepäsi nimismies Manni käärityin päin salinsa sohvalla. Rouvansa istui kiikkutuolissa sohvan vieressä lukien kuuluvasti Uutta Testamenttia.
Manni oli edellisenä iltana palannut parivuorokautisella matkaltaan kaupungista. Kotia tultuaan oli hän valittanut kovaa päänkipua ja että oikean käden sormiaan ja oikeaa jalkaansa omituisesti pisteli. Vaimonsa tiesi kyllin, mistä tuo tauti oli kotoisin: ei muusta kuin siivottomasta elämästä ja valvonnasta. Vaikkapa vaimoparka halveksikin miestään, ei hän kuitenkaan voinut olla hänelle antamatta sitä hoitoa, kuin hän suinkin voi. Olihan Manni kuitenkin kaikkine virheineen hänen pikku lastensa isä, jopa hän miehensä pyynnöstä lueskelikin hänen vuoteensa ääressä yhtä ja toista. Nyt oli hänellä käsissään Uusi Testamentti. Miehensä oli liian paljon ruumiillisesti ja hengellisesti runneltu, voidakseen estää vaimoansa lukemasta sitä kirjaa, mitä hän enimmin oli halveksinut ja vähimmin olisi tahtonut kuulla.
Selma-rouva luki tahallaan seuraavia kohtia:
Älkäät tavarata kootko maan päällä, kussa koi ja ruoste raiskaavat ja kussa varkaat kaivavat ja varastavat;