Nyt tulivat taas kaikki neljä tätiä sisälle. Akselinalla oli pesusieni, Agathalla pesuvati ja Adolfinalla lautasella jäätä.
Tohtori Feliks kuivasi sienellä tuskanhikeä lapsen otsalta.
— Olemme antaneet hänelle terveyssuolaa, — huokasi täti Akselina.
— Ja lehmuskukka-teetä, — pitkitti täti Adolfina.
— Sinappitaikinaa niskassa, — sitä oli meillä yöllä, — jupisi täti Agatha.
— Miks'ette neiti, antaneet minulle tarkempaa selitystä taudista, — kysyi lääkäri jyrkästi, kääntyen neiti Augustaan. — Te sanoitte ainoastaan, että lapsella oli vatsakipua. Miksi ette maininneet suonenvedosta? Eikö hän tuolla lailla pidellyt päätänsä jo eilen?
— Voi kyllä! Sitä on hän tehnyt useampina päivinä, — nyyhkytti äiti.
— Minä kävin niin ällistyneeksi tohtorin kysymyksistä, — sanoi neiti Augusta hämillään. — Tohtori kysyy niin jyrkästi ja suoraan asioista. En ymmärtänyt oikein kuinka pitäisi vastata. Ja kun niin selvästi sanoitte, ett'ette luulleet sen olevan vaarallista.
Hän puhkesi itkuun.
Tohtori Feliks kohotti olkapäitänsä.