Säälitön on kansa halpa,
kun se kyltyy alennukseen,
raskas on sen kauhukalpa,
kolkuttaissaan onnen ukseen.

Ellei onnen ovi aukee, ellei mielivalta vaivu, silloin muurit maahan raukee, kansa kun ei enää taivu.

He nauravat uhkaa.

He nauravat uhkaa, eivät käskyä kuule ja rangaistuksesta veisaavat viisi.

Kun he hurjistuivat, niin hurjistuivat ja nälkä vei "järjen" päästä.

Mitä leivättömälle on laki?

Orja kunnioitti lakia ja ahkeroi työssä.
Vaan henkensä häilyi epätoivon yössä
ja ruumiinsa kärsi ja kitui.

Hän epäillä alkoi, ei uskonut enää ja sitten seurasi rikos.

Ja rikosta seuraa rikosten sarja.

Mut rankaisu on vaan oikeuden pilkkaa ja mielettömyyttä, pääsyypäitä kun se ei kohtaa.