Luonnonlaki.
Vitkaan talven valta vaipuu, vitkaan väistyy nietos, hanki, vitkaan pitkä puhde haipuu, poistuu yöhyt Pohjolanki.
Mutta silti kevät koittaa, saapuu suuri Suomen suvi, päivä nousee, valo voittaa, koituu kukkakuiden huvi.
Murros.
Puhaltavat tuimat tuulet, vinkuu murrosajan viimat, luonnonvoimain kumun kuulet, kosk' on huomenkoiton tiimat.
Kaikkialla kannel kajaa,
kaikkialla laulut helkkää.
Katso luonnon suurta pajaa,
mailm' on ahjotulta pelkkää.
Silmät auki inehmoinen, seposelällensä aivan: Tulee tästä aika toinen, ohi mennen synnyinvaivan.
Lakkolaisille.
Nyt on sillat poissa takaa, eteenpäin on mennä määrä, ellei riitä voima vakaa, voittaa valhe, voittaa väärä.
Suur' on rahan raaka valta,
mahtava on maassa Mammon,
työläs nousta on sen alta,
kanssa kauhun, kera kammon.