Mr Brown soitti mrs Kingin eteisessä. Hän tuli itse avaamaan.
— Vai niin, mr Brown? Astukaa sisään. Täällä on kirje teille. Se on Saaralta ja on ollut täällä jo pari päivää.
Mr Brown aukaisi kirjeen kuumeisella kiihkolla. Se ei sisältäisi hyviä uutisia, koska hän oli lähettänyt sen mrs King'ille eikä hänelle suorastaan. Näinä päivinä oli hän kärsinyt enemmän, kuin voi sanoakaan. Hän oli käynyt sekä sananlennätin että postilaitoksessa kysymässä, jos oli saapunut sähkösanomaa tai kirjettä. Ei hän ollut voinut toimia mihinkään suuntaan… Todellakin siis, niinkuin hän oli epäillytkin!
— Mikä salaisuus se on? — sanoi hän ojentaen avonaisen kirjeen mrs King'ille.
Mrs King loi häneen säälivän, myötätuntoisen katseen.
— Saara on naimisessa, — vastasi hän hiljaa.
— Naimisessa! — huudahti hän. Sitä ei hän koskaan olisi aavistanut.
Mrs King kertoi nyt kaikki mitä tiesi.
— Minulle ei siis tule muu neuvoksi, kuin matkustaa, — sanoi mr Brown. — Jääkää hyvästi mrs King! Minä lähden tänä iltana.
— Elkää olko maltiton, vaan punnitkaa ensin tarkoin. Paljon voi pieni hetkikin muuttaa asioita, — lohdutti mrs King.