Kahdeksan revolveria hiljaisessa liikkeessä "saloonin" isännän edessä valmiina syöksemään tulta ja kuulia milloin hyvänsä.
Ei saattanut olla puhetta juuri muusta kuin äkillisestä kuolemantapauksesta, jos ei kapakoitsija vetäytynyt pois pelistä ja kiittäen pyytänyt tyhjentämään pullon sopijaisiksi. Mutta kuitenkin tapahtui se kumma, että mr Fig Stamper "seisoi pukilla", kuten sanotaan, ja sanoi yhtä kylmäverisesti kuin ennenkin:
— Jos muistan oikein, niin lienee pari herroista tullut jo aikaisemmin ulospotkituksi. — Sitä suurempi syy on otaksua sen voivan tapahtua vielä kerran. — Painukaa täältä heti tiehenne kaikki neljä ja — silmänräpäyksessä! — You understand, sirs? Weil!
Vastaukseksi tuli kahdeksan viheltävää kuulaa! — Ne tähdättiin vielä kattoon. Se oli ensimäinen varoitus. Mutta seuraavalla kerralla — seuraava kohtaus näytelmässä — saattoi tulla jotain muuta.
Silloin alkaisi tanssi tosissaan.
Saattaa käsittää Big Bobin mielenkiinnon kohonneen jo äärimmilleen. —
Tästä tulisi oikea "american dance".
IV.
Valo, joka katosi.
Big Bob oli noussut.
Olisi voinut luulla, ettei hän halunnut olla täällä kauempaa. — Hän lähestyi uloskäytävää ja olisi ehkä kadonnutkin sen kautta, jos ei kaksi mexikolaisten revolvereista olisi suunnattu häntä kohti. Samalla huudahti yksi mustapintaisista ivallisesti hymyillen: